Työterveyshuollon yhteistyö terveydenhuollon sektoreiden ja työpaikkojen kanssa edistää työkykyä
Työkykyisen työvoiman takaaminen tulevaisuudessa edellyttää yhteistyötä terveydenhuollon sektorien välillä sekä varhaista työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista kaikilla terveydenhuollon sektoreilla. Myös työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on avainasemassa työkykyisen ja tuottavan työvoiman turvaamisessa. TYKYTUO-hankkeessa vastattiin tähän tarpeeseen kehittämällä yhteistyön käytäntöjä ja malleja.

Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta – Toimintamallit monialaiseen yhteistyöhön (TYKYTUO) -hankkeessa tartuttiin työurien pidentämiseen työkykyä tukemalla, mikä on ajankohtainen yhteiskunnallinen aihe. Keskeisiksi kehityskohteiksi tunnistettiin työterveyshuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden sekä työpaikkojen välisen yhteistyön kehittäminen ja työterveyden tuominen lähemmäksi muuta terveydenhuoltoa.
Työkyvyn huomioiminen perusterveydenhuollossa tuotti tulosta
Kahdessa perusterveydenhuollon yksikössä terveydenhuollon ammattilaiset koulutettiin tunnistamaan työkyvyn tuen tarpeessa olevat potilaat. Työkykykoordinaattorit olivat yhteydessä kaikkiin ammattilaisten arvion perusteella työkyvyn tuen tarpeessa oleviin potilaisiin. Työterveyshuollon piirissä olevat ohjattiin omaan työterveyshuoltoon työkyvyn tukitoimien toteuttamiseksi. Ilman työterveyshuoltoa olevat potilaat saivat halutessaan apua terveys- ja kuntoutuspalveluihin ohjautumiseen työkykykoordinaattorilta. Tulokset toiminnasta olivat myönteisiä ja potilaat kokivat työkykynsä kohentuneen työkykykoordinaattoritapaamisilla saadun tuen myötä.
Työterveysyhteistyötä kannattaa ja tulee kehittää
Hankkeessa tuotettiin tietoa työterveysyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta kyselyin ja haastatteluin sekä kehitettiin työterveysyhteistyötä kymmenen työpaikka-työterveyshuoltoparin kanssa. Kehitystyön tuloksena muun muassa työterveysyhteistyö saatiin vastaamaan paremmin työpaikan tarpeita, roolit ja vastuut selkeytyivät, yhteistyöhön tuli suunnitelmallisuutta ja työkyvyn tuen tiedon hallinta kehittyi.
Syntyneestä tutkimus- ja kehittämistiedosta koottiin työterveysyhteistyön malli, joka sisältää tietoa työterveysyhteistyöstä, käytännönläheisen oppaan, työterveysyhteistyön hyvät käytännöt sekä työterveysyhteistyön liikennevalot yhteistyön arvioimiseksi.
Millaista on työterveyshuolto vuonna 2030?
Delfoi-menetelmää hyödyntäen muodostettiin kuusi työterveyshuollon tulevaisuuden skenaariota. Skenaariot pohjautuivat työelämän, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoiden näkemyksiin.
– Skenaarioiden perusteella vaikuttaa siltä, että työterveyshuollolla on merkittävä rooli työikäisen väestön terveyspalvelujen tuottamisessa tulevaisuudessakin. Terveydenhuollon eri sektoreiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi tulee kuitenkin tiivistää. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö on ratkaisevan tärkeää työkyvyttömyyden ehkäisyssä, kommentoi hankkeen vastuullinen johtaja työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Riitta Sauni Tampereen yliopistosta.
Kaiken tämän taustalla oli TYKYTUO-hanke
TYKYTUO oli vuosina 2020–2023 toiminut Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke. Yhteistyöhankkeen toteuttivat Tampereen yliopisto, Työterveyslaitos ja Pihlajalinna. Tampereen yliopisto vastasi hankkeen koordinoinnista.
Lisätietoja hankkeesta ja toteuttajista löytyy Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen vastuuhenkilö, professori Riitta Sauni
Tampereen yliopisto
050 476 8034
riitta.sauni@tuni.fi
Projektipäällikkö Anna Siukola
Tampereen yliopisto
050 318 2474
anna.siukola@tuni.fi
Tutkimuspäällikkö Hanna Hakulinen
Työterveyslaitos
043 8241072
hanna.hakulinen@ttl.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme