EK:n tietopaketti: vertailussa 8 Suomelle kiinnostavaa cleantech-markkinaa
EK on laatinut kahdeksan maata kattavan vertailuanalyysin Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista ja niiden kilpailutilanteesta. Tiivis tietopaketti näyttää, kuinka puhtaan talouden investointi- ja innovaatioaalto etenee eri maissa – teknologiakehityksen, markkinakysynnän ja valtiontukien kiihdyttämänä.
EK:n tuottama tietopaketti tarjoaa vertailutietoa seuraavista Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista: USA, Kiina, Intia, Saksa, Ranska sekä Ruotsi, Norja ja Tanska. Näiden kahdeksan maan rinnalla esitetään vastaavat faktat Suomen osalta.
Aineisto tarjoaa vastauksia kolmeen kysymykseen:
- Mitä vientimahdollisuuksia kyseiset maat tarjoavat suomalaisille yrityksille, jotka kehittävät ratkaisuja vihreään siirtymään ja energiamurrokseen?
- Millä cleantech-aloilla maat ovat erityisen aktiivisia?
- Millä keinoin verrokkimaat houkuttelevat investointeja, huomioiden mm. valtiontuet ja verokannusteet?
Tietopakettiin on tiivistetty mm. kunkin maan energiajärjestelmän erityispiirteet, ilmastotavoitteet ja päästökehityksen vaihe, vihreän siirtymän ajurit ja haasteet sekä ilmastopolitiikan keinovalikoima. Samoin siitä ilmenee, kuinka eri maat käyttävät vihreään siirtymään liittyviä valtiontukia ja muita kannustimia investointien edistämiseen. Myös maiden merkittävimmät vihreän siirtymän investointihankkeet on listattu.
Poimintoja ja huomioita
- Valtiontukikilpailun kiihtyminen konkretisoituu vertailuluvuissa. Kiinan, USA:n ja isojen EU-maiden vanavedessä jopa Ruotsikin on lähtenyt mukaan kiriin, Suomen jäädessä väistämättä altavastaajaksi. Mitalilla on kuitenkin positiivinen kääntöpuoli: vertailu osoittaa, miten massiivista kysyntää 8 kohdemaata tarjoavat suomalaisten vientiyritysten ratkaisuille – osin juuri valtiontukien kiihdyttämänä.
- Maiden välinen kisa kiristyy kärkiteknologioissa. Pohjoismaat ovat vahvoilla uusiutuvan energian tuotannossa sekä akku- ja P2X-teknologioissa, mutta johtoasemaa näissä tavoittelevat niin Aasian maat kuin Yhdysvallatkin. Fossiilivapaassa teräksessä Suomen ja Ruotsin kannoilla ovat nyt Norja, Saksa ja Ranska sekä Kiina. Merituulivoiman kasvunäkymät ovat erityisen houkuttelevat mm. Kiinassa, USA:ssa ja monissa EU-maissa, joissa maatuulivoimalle on niukasti pinta-alaa. Aasia tekee väkevää nousua vihreän siirtymän kärkimarkkinaksi erityisesti sähköautojen ja puolijohteiden osalta, ja Intian rooli vihreässä bisneksessä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
- Suomen kannattaa katsoa pohjoismaisen yhteistyön kortit Ruotsin ja Norjan kanssa muun muassa akkuteollisuudessa ja teräksentuotannossa. Parhaimmillaan pohjoismaiseen teollisuusklusteriin linkittyminen voi olla keino, joka auttaa Suomea vahvistamaan asemiaan vihreän talouden kilpajuoksussa ja investointien houkuttelussa.
Tutustu EK:n tietopakettiin:
”Kansainväliset cleantech-markkinat: 8 + 1 maan avainfaktat”
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän luottamus loivassa nousussa27.6.2025 08:00:18 EEST | Tiedote
Yritysten talousluottamus oli kesäkuussa kokonaisuutena aavistuksen nousussa. Teollisuudessa ja palveluissa pientä luottamuksen kasvua, rakentaminen ja vähittäiskauppa alaspäin.
EU:n valtiontukijoustot jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen – riskit kilpailun vääristymisestä ilmeisiä25.6.2025 18:06:00 EEST | Tiedote
Komissio teki 25.6. päätöksen valtiontukijoustojen jatkumisesta. EU:n jäsenmaiden sallitaan jakaa avokätisiä valtiontukia yrityksilleen aina vuoden 2030 loppuun saakka.
EK: Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen yhdistäminen vasta ensiaskel kohti yleistukea19.6.2025 07:33:49 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hallituksen esitystä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämisestä erinomaisena uudistuksena. Uudistuksen myötä sosiaalituki selkeytyy ja vie kohti työtä kannustavaa yleistukimallia.
EK:n yrityskysely: Suomessa on 11 000 kasvuyritystä ja 22 000 vientiyritystä – pk-sektorilla nähdään jo valoa13.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työnantajakentän tilanne on jatkunut vaikeana Suomen pk-sektorilla. Käänne voi kuitenkin olla käsillä: yli 40 prosenttia yrityksistä tähtää kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 7000 kotimarkkinayritystä harkitsee viennin ensiaskelten ottamista. Kasvukäänteen onnistumiseksi EK peräänkuuluttaa toimia osaajapulaan varautumiseksi, hallinnollisen taakan ja yritysrahoituksen pullonkaulojen ratkaisemiseksi sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. EK:n kasvuyrittäjyyskatsauksen kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 työnantajayritystä. Tulokset kertovat, että Suomessa on nyt arviolta 11 000 kasvuyritystä. Lukumääräarvio on sama kuin vuosi sitten eli edelleen 14 prosenttia työnantajayrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin liikevaihdon vuosikasvua ja on myös saavuttanut tämän kasvuvauhdin edellisen 12 kuukauden aikana. Vaikka kasvuyritysten määrä on kaukana huippuvuosista, voi käänne olla käsillä: 43 prosenttia pk-sektorin yrityksistä tavoittelee kasvua
EU:n rahoitus tienhaarassa – Suomi pärjää, jos parhaita hankkeita rahoitetaan12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat. EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoit
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme