EK:n tietopaketti: vertailussa 8 Suomelle kiinnostavaa cleantech-markkinaa
EK on laatinut kahdeksan maata kattavan vertailuanalyysin Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista ja niiden kilpailutilanteesta. Tiivis tietopaketti näyttää, kuinka puhtaan talouden investointi- ja innovaatioaalto etenee eri maissa – teknologiakehityksen, markkinakysynnän ja valtiontukien kiihdyttämänä.
EK:n tuottama tietopaketti tarjoaa vertailutietoa seuraavista Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista: USA, Kiina, Intia, Saksa, Ranska sekä Ruotsi, Norja ja Tanska. Näiden kahdeksan maan rinnalla esitetään vastaavat faktat Suomen osalta.
Aineisto tarjoaa vastauksia kolmeen kysymykseen:
- Mitä vientimahdollisuuksia kyseiset maat tarjoavat suomalaisille yrityksille, jotka kehittävät ratkaisuja vihreään siirtymään ja energiamurrokseen?
- Millä cleantech-aloilla maat ovat erityisen aktiivisia?
- Millä keinoin verrokkimaat houkuttelevat investointeja, huomioiden mm. valtiontuet ja verokannusteet?
Tietopakettiin on tiivistetty mm. kunkin maan energiajärjestelmän erityispiirteet, ilmastotavoitteet ja päästökehityksen vaihe, vihreän siirtymän ajurit ja haasteet sekä ilmastopolitiikan keinovalikoima. Samoin siitä ilmenee, kuinka eri maat käyttävät vihreään siirtymään liittyviä valtiontukia ja muita kannustimia investointien edistämiseen. Myös maiden merkittävimmät vihreän siirtymän investointihankkeet on listattu.
Poimintoja ja huomioita
- Valtiontukikilpailun kiihtyminen konkretisoituu vertailuluvuissa. Kiinan, USA:n ja isojen EU-maiden vanavedessä jopa Ruotsikin on lähtenyt mukaan kiriin, Suomen jäädessä väistämättä altavastaajaksi. Mitalilla on kuitenkin positiivinen kääntöpuoli: vertailu osoittaa, miten massiivista kysyntää 8 kohdemaata tarjoavat suomalaisten vientiyritysten ratkaisuille – osin juuri valtiontukien kiihdyttämänä.
- Maiden välinen kisa kiristyy kärkiteknologioissa. Pohjoismaat ovat vahvoilla uusiutuvan energian tuotannossa sekä akku- ja P2X-teknologioissa, mutta johtoasemaa näissä tavoittelevat niin Aasian maat kuin Yhdysvallatkin. Fossiilivapaassa teräksessä Suomen ja Ruotsin kannoilla ovat nyt Norja, Saksa ja Ranska sekä Kiina. Merituulivoiman kasvunäkymät ovat erityisen houkuttelevat mm. Kiinassa, USA:ssa ja monissa EU-maissa, joissa maatuulivoimalle on niukasti pinta-alaa. Aasia tekee väkevää nousua vihreän siirtymän kärkimarkkinaksi erityisesti sähköautojen ja puolijohteiden osalta, ja Intian rooli vihreässä bisneksessä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
- Suomen kannattaa katsoa pohjoismaisen yhteistyön kortit Ruotsin ja Norjan kanssa muun muassa akkuteollisuudessa ja teräksentuotannossa. Parhaimmillaan pohjoismaiseen teollisuusklusteriin linkittyminen voi olla keino, joka auttaa Suomea vahvistamaan asemiaan vihreän talouden kilpajuoksussa ja investointien houkuttelussa.
Tutustu EK:n tietopakettiin:
”Kansainväliset cleantech-markkinat: 8 + 1 maan avainfaktat”
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Aaro Cantellille esitetään jatkoa EK:n hallituksen puheenjohtajana5.11.2025 11:08:49 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalivaliokunta esittää, että Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2026. Valinnasta päättää EK:n edustajisto 17. marraskuuta.
Suomalainen elinkeinoelämä vetoaa YK:n ilmastokokouksessa päästövähennysten puolesta – käytännön ratkaisut löytyvät4.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän paine on entistä tärkeämpää, kun geotalouden jännitteet ja valtioiden taloushaasteet heijastuvat COP30-neuvotteluihin. EK vie Brasilian ilmastokokoukseen viestin siitä, kuinka kilpailukyky ja kunnianhimoiset ilmastotoimet on mahdollista yhdistää. Suomen näkyvyyttä vahvistaa oma maapaviljonki, jossa yritykset esittelevät käytännön ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi eri sektoreilla. YK:n ilmastokokous (COP30) pidetään Brasilian Belemissä 10.–21.11. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta on paikan päällä 10.–15.11. vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen ja johtava asiantuntija Janne Peljo. Kokous järjestetään 10 vuotta Pariisin historiallisen ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen. Maailman valtioiden odotetaan nyt tuovan kokoukseen uudet, aiempaa kunnianhimoisemmat kansalliset päästövähennyssitoumukset (National Determined Contributions, NDC). Tähän liittyen EU:n jäsenmaiden ympäristöministerit kokoontuvat tänään 4.11. Brysseliin päättämään unionin sitoumuksesta eli 90 prosenti
Kutsu julkistustilaisuuteen: EK:n selvitys sääntelystä aiheutuvista kustannuksista | torstai 6.11.2025 klo 10.3031.10.2025 12:27:56 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt selvityksen sääntelystä aiheutuvista kustannuksista. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies julkistaa selvityksen tulokset Teams-tilaisuudessa torstaina 6.11.2025 kello 10.30–11.30. Kuinka paljon se sääntely oikein maksaa? Entä viimeaikaiset EU-sääntelykokonaisuudet? Mitkä ovat suomalaisten yritysten tunnelmat viimeaikaisen kehityksen osalta? Tilaisuudessa taustoitetaan sääntelystä aiheutuvia kustannuksia sekä esitellään mahdollisuuksia niiden vähentämiseksi ja seuraamiseksi. Selvitystä ovat kommentoimassa EK:n yrityslainsäädännön tiimistä johtaja Juho Mäki-Lohiluoma, johtava asiantuntija Hannu Ylänen ja avustava asiantuntija Kasper Sass. Ilmoittaudu infoon alla olevasta linkistä, niin saat sähköpostiisi kalenterikutsun ja Teams-linkin: https://tapahtumat.ek.fi/attend/now/y6PZM Tervetuloa!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme