Rahapelihaittojen vähentämistä vaivaa sitoutumisen puute
15.11.2023 08:30:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Rahapelaamisesta aiheutuvia terveys- ja hyvinvointihaittoja ei ehkäistä tehokkaasti lainsäädännön tasolla maailmassa, ilmenee Helsingin yliopiston riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskuksen (CEACG) ja Glasqow’n yliopiston Gambling Research Glasgow (GRG) -ryhmän tutkimuksesta.
Vaikka rahapelaamisesta aiheutuvat haitat tunnistetaan yhä enemmän lainsäädännöissä ympäri maailmaa, niitä ei ehkäistä tehokkailla keinoilla, tutkimuksessa havaittiin. Sääntelyssä keskitytään yksittäisten kuluttajien vastuuttamiseen sen sijaan, että säänneltäisiin rahapeliteollisuuden toimintatapoja. Tutkimuksen fokus oli maissa ja hallinnonalueissa, joissa rahapelilainsäädäntöä on muutettu merkittävästi vuosina 2018–2021. Tulokset on juuri julkaistu The Lancet Public Health -lehdessä.
Vertaileva ymmärrys rahapelien sääntelystä ja siihen liittyvistä ratkaisuista olisi ensiarvoista.
- Myös Suomessa ollaan uudistamassa rahapelilainsäädäntöä. Meidän on tärkeää olla tietoisia siitä, millä keinoilla rahapelihaittoja pyritään ehkäisemään myös muualla, ja mitä voisimme oppia, Helsingin yliopiston CEACG:in johtaja Virve Marionneau sanoo.
Tehokkaimpia keinoja ovat saatavuuden ja näkyvyyden vähentäminen
CEACG-tutkimuskeskus on tehnyt pitkään vertailevaa tutkimusta rahapelilainsäädännöistä ja sääntelystä. Rahapelit aiheuttavat vakavia haittoja ympäri maailmaa, mutta poliittiset toimet näiden haittojen vähentämiseen ovat vaihtelevia.
- Tulokset antavat suuntaviivoja sille, miten rahapelihaittoja voitaisiin säännellä kansanterveysnäkökulmasta. Tehokkaimpia keinoja rahapelihaittojen ehkäisemiseen ovat etenkin saatavuuden ja näkyvyyden vähentäminen. Monissa maissa esimerkiksi rahapelimainonta on kielletty.
- Kansainvälisten kokemusten ja esimerkkien avulla voidaan luoda suosituksia ja standardeja. Kansainvälinen yhteistyö rahapelien sääntelyssä on tärkeää, sillä myös rahapeliteollisuus on kansainvälinen, Marionneau muistuttaa.
Tiukempi teollisuuden ja tarjonnan sääntely olisi tarpeen
Haitallinen rahapelaaminen vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Ongelmia aiheuttava pelaaminen on esimerkiksi yhteydessä itsemurhiin sekä ylivelkaantuneisuuteen.
- Tupakan ja alkoholin sääntelyssä on jo havahduttu siihen, että tehokas haittojen hallinta vaatii usein tiukkaa teollisuuden ja tarjonnan sääntelyä. Tutkimuksen tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että rahapelihaittojen sääntelyssä tämä ei vielä toteudu, toteaa Daria Ukhova Glasgow'n yliopistosta.
- Jopa niissä maissa, joissa rahapelaamisesta aiheutuvat haitat tunnustetaan lainsäädäntötasolla, sääntely on painottunut yksilöihin ja yksilötason haittoihin. Tällöin läheisille tai yhteiskunnille aiheutuvat haitat jäävät pitkälti huomioimatta, Ukhova jatkaa.
Vertailevat näkökulmat ovat erityisen tärkeitä, kun lainsäädäntöä muutetaan eri konteksteissa.
- Muutosten tekeminen rahapelilainsäädäntöön voi olla vaikeaa. Syklit ovat pitkiä: lähiaikoina vahvistettava lainsäädäntö voi päteä vielä vuosikymmenen päästä, toteaa Ukhova.
Myös Suomessa on tärkeää pohtia, mitä rahapelipolitiikalla oikeastaan halutaan saavuttaa.
- Kuluttajien suojelu ja tuottojen lisääminen ovat toiselleen vastakkaisia tavoitteita. Mikäli rahapelipolitiikan ja lainsäädännön perimmäinen tavoite on haittojen ehkäiseminen, tätä tavoitetta tulisi myös edistää sääntelemällä tiukemmin tarjontaa, toteaa Marionneau.
Lisätiedot:
Virve Marionneau
Puh. 029 4123 768
virve.marionneau@helsinki.fi
Daria Ukhova (englanniksi)
daria.ukhova@glasgow.ac.uk
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme