Maitovaltuuskunta: Suomalainen maidontuotanto kestävän ruuantuotannon kärjessä
Maitovaltuuskunta korostaa suomalaisen maidontuotannon potentiaalia kestävässä ruuantuotannossa ja ilmaisee kiitoksensa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille ponnisteluista suomalaisen maatalousviennin edistämiseksi. Maitovaltuuskunta rohkaisee ministeriä jatkamaan tätä tärkeää työtä, joka luo edellytyksiä kestävälle tuotannolle ja jonka arvo heijastuu aina tuottajalle asti.

Ministeri Essayah ja Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen vierailivat Maitovaltuuskunnassa 15.11.2023. Vierailukutsu esitettiin erityisesti tarpeesta muuttaa tukien maksatusaikataulua ja aikaistaa tukien maksamista erityisesti Etelä-Suomen maitotiloille. Maitovaltuuskunnan mielestä tukimaksatus tulee järjestää etupainotteisemmin ja maksupäivämäärät pitää lyödä lukkoon jo hyvissä ajoin.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa korosti lehmäpalkkion merkitystä maitotiloille, sillä palkkiolla maksetaan esimerkiksi urakointilaskuja, pellon vuokria ja lainanlyhennyksiä.
- Lehmäpalkkio on maitotiloilla läpikulkuerä. Seuraukset näiden maksujen myöhästymisistä ovat raskaita ja kauaskantoisia, painotti Tiina Linnainmaa.
Maitoala ilmaisee vahvan tahtotilansa ja uskonsa suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuteen. Maitotilat ovat valmiita investoimaan ja kehittymään, kunhan poliittiset ja taloudelliset näkymät ovat selkeät. Metsäkatoasetuksen ja maksatusaikataulun aiheuttamista epävarmuustekijöistä on päästävä eroon, jotta alan rakennekehitys voi käynnistyä useiden kriisivuosien jälkeen.
Maitoalan tulevaisuuden varmistaminen ja nuorten viljelijöiden houkutteleminen alalle vaatii rakennusinvestointitukien turvaamista niin nykyisessä kuin tulevassakin tilanteessa. Ilmastonmuutos, kuivuuden lisääntyminen ja korkea eläintiheys asettavat ympäristöhaasteita muualla Euroopassa, mutta Suomessa olosuhteet ovat suotuisat maidontuotannolle, kun otetaan huomioon sademäärä, pinta-alan laajuus ja hyvin kasvava nurmikasvusto sekä korkea osaaminen.
Maitovaltuuskunta korostaa, että sijoittajien ja rahoittajien on tunnistettava mahdollisuudet kestävään ruuantuotantoon. Nurmi kasvaa koko Suomessa erinomaisesti ja maitoalalla on osaamista jalostaa nurmi kestävästi ruokaketjuun lisäarvoa tuottaviksi maitotuotteiksi.
Vaikka hallinnon ja viljelijöiden näkemykset maitosektorin haasteista ovat pitkälti yhtenevät, tarvitaan konkreettisia toimia alan selviytymisen ja kehittymisen tukemiseksi, jotta kestävä ruuantuotanto voidaan taata.
----------------
Maitovaltuuskunta on vuonna 1995 perustettu maito-osuuskuntien rekisteröimätön yhdistys, johon kuuluu 16 maito-osuuskuntaa. Nämä osuuskunnat vastaavat noin 94 % Suomessa meijeriin toimitusta maidosta. Maitovaltuuskunnassa on noin 50 kokousedustajaa.
---------------
Maitovaliokunta on Maitovaltuuskunnan, MTK:n ja SLC:n perustama yhteistyöelin.
-----------
Lisätietoja:
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa, puh. 040 551 3712
Maitovaliokunnan puheenjohtaja Asko Miettinen, puh. 040 732 7388
Maitoasiamies Marjukka Mattio, puh. 050 533 8924
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme