Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtaja: Metsänomistajien on aktivoiduttava metsäkeskustelussa

Tiedot suomalaisten heikosta metsätietämyksestä on Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajan Riitta Torikan mielestä otettava vakavasti. –  Se on viesti sekä metsänomistajille että metsäalan ammattilaisille, että meidän on aktivoiduttava metsäkeskustelussa ja kerrottava enemmän omaa tarinaamme. Nyt keskustelua hallitsevat tahot, joilla ei ole tietoa eikä omakohtaista riippuvuutta metsistä. Jos me vaikenemme, kuka meitä sitten edustaa, kysyy Torikka.

–Yksi tärkeimmistä asioista on lisätä ymmärrystä yksityisestä ylisukupolvisesta metsänomistajuudesta, jossa hoidetaan vastuullisesti edellisten ja tulevien sukupolvien metsiä. Oman tarinan voimaa ei tule väheksyä, koska sitä ei kukaan voi tulla kiistämään eikä mitätöimään. Ei pidä myöskään pelätä toista mieltä olevien reaktioita, kun pysytään faktoissa ja asiallisessa keskustelussa.

Metsänomistajien ja alan ammattilaisten on ollut vaikea ymmärtää sitä median ruokkimaa keskustelua, missä päivästä toiseen toistettiin metsien hiilinielujen romahtaneen. –Vaikka se osoitettu epätodeksi, ei sitä ole vaivauduttu oikaisemaan. Samanlaista metsävastaista yksipuolista tarinaa metsien käsittelystä kerrotaan kouluissa. Jos oppikirjoissa metsuri kuvataan pahana, joka kaataa puun ja joka tuottaa päästöjä tehtaan piipusta, niin sopii kysyä mikä ideologia ohjaa opetusta. 

–Suomessa metsänomistajuus on asetettu kyseenalaiseksi. Metsistä on tullut kaikkien asia ja kaikilla tuntuu olevan oikeus antaa meille neuvoja, vaikka ei ole mitään käsitystä metsätaloudesta. Moni metsänomistaja sanoo, ettei uskalla tehdä metsässään mitään tai osallistua keskusteluun, kun julkinen mielipide on niin metsäkielteinen. Minua ei pelota julkinen keskustelu, kun tietää että takana on MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kaltaiset vahvat organisaatiot.   

Metsien sukupolven vaihdoksia kannustettava

Yhtenä harhakuvana Torikka pitää keskusteluun pesiytynyttä käsitettä ”meidän metsistämme”, mikä toisi jokaisen oikeuden kautta kaikille näennäisomistajuuden metsiin ja niiden käyttöön. – Luullaan, että hakkuukieltoja voidaan asettaa poliittisin päätöksin myös yksityismetsiin. Kun pääkaupunkiseudulla on heikoin metsätietämys, meidän tulee tuottaa tiktokin ja instan kaltaisille kanaville kaupunkilaisille suunnattuja tietoiskuja metsistä ja niiden käytöstä. Tässä pitää varsinkin nuorten naisomistajien aktivoitua, koska he voivat tavoitella viesteillään oikeita kohderyhmiä, kannustaa Torikka.

–Jokaisen oikeutta ei tule laajentaa niin, että se mahdollistaisi niiden kaupallisen käytön kaikille. Metsätalouden tulee olla aina kannattavaa, että metsätiloilla voidaan tehdä myös monitavoitteellisia luonnonhoitotöitä. Metsien vastuulliseen hoitoon kuuluu myös, että vastuuta metsien hoidosta siirretään ajoissa seuraavalle sukupolvelle.

Sotien jälkeen on Suomen metsät saatu Torikan mukaan hienoon kuntoon. – Nyt kuvitellaan, että kun metsissä ei tehdä mitään, se pelastaa ilmaston, vaikka metsien hoitamattomuus on suurinta myrkkyä myös ilmastotavoitteille. Suomen metsiä pitää hoitaa Suomeen sopivilla tavoilla, ei EU:n Brysselissä määräämillä keinoilla, sanoo MTK: laisessa edunvalvontatyössä mukana oleva Torikka.

Torikka toivoo koulujen ja ympäristöliikkeiden vierailuja metsätiloille. – Kun me puhumme hehtaareista, heille pinta-alat avautuvat jalkapallokentän koon mukaan. On tärkeää lisätä perusymmärrystä metsien talousvaikutuksista suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamisessa. Nyt kuvitellaan, että eihän metsäteollisuuden alasajo osuisi pääkaupunkiseudulle, vaikka vaikutukset koskisivat jokaista suomalaista.

–Minun viestini metsäasioissa tuomarin roolin ottaneille ympäristöjärjestöille ja näitä peesaavalle medialle on sama, tulkaa pois sieltä kuplastanne tutustumaan tavallisiin talousmetsiin ja metsänomistajiin. Me olemme valmiita näyttämään metsiämme, miten niitä hoidetaan kestävästi.

Lunastuslain uusimisessa parannettava metsänomistajan oikeusturvaa

Torikan mukaan metsänomistajilla on edunvalvontatyötä meneillään ja edessä. – Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamisessa ja vanhojen metsien kriteeristön määrittelyssä on vielä paljon työtä, että ne saadaan toteutuskelpoisina metsiin. Eduskunnalle piakkoin annettavan lunastuslain uusiminen on metsänomistajien oikeusturvan kannalta tärkeä edunvalvonnan kohde. 

Valkealan Selänpäässä asuvasta agrologi, maatalousyrittäjä Riitta Torikasta tuli nuorena parikymppisenä maa- ja metsätilan omistaja. Oman karjan hoito vaihtui vuosien varrella karjanhoitoyrittäjyyteen, aktiiviseen metsänomistajuuteen ja luottamustehtävien hoitoon. Torikka toimii Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajuuden lisäksi Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa ja on ehdolla MTK:n johtokuntaan.

–Minun tavoitteenani on lisätä suomalaisten ymmärrystä maa- ja metsätalouden todellisuudesta ja merkityksestä sekä vähentää vastakkainasettelua, mikä luonnonvarojen käyttöä koskevassa keskustelussa tällä hetkellä vallitsee, sanoo Torikka.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi