Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala

Sään viileneminen ja seuraavien päivien vähäsateisempi jakso helpottavat tilannetta, mutta pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa hyydeongelmia. Jokien virtaamat ovat nyt suuria, eikä hyyteeltä suojaavaa jääkantta pääse silloin muodostumaan.

Kokemäenjoen pääuoman virtaama pysyy vuodenaikaan nähden todella suurena, ja vesistön suurien säännösteltyjen järvien säätövara on hyvin vähissä.

“Hyydetulvilta suojaavan jääkannen muodostuminen jokeen edellyttäisi virtaaman tilapäistä pienentämistä. Kokemäenjoen vesistön yläpuolisissa järvissä vesi on kuitenkin nyt niin korkealla, että juoksutuksen vähentäminen on vaikeaa. Esimerkiksi Näsijärveen talveksi tarvittavan varautumistilan luominen voi vaatia niin suuria juoksutuksia Tyrväällä, että siitä voi aiheutua vaaraa rakennuksille”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Lounais-Suomessa vedenpinnat ovat laskussa

Marraskuun puolivälin vesisateet nostivat Lounais-Suomen jokien vedenpinnat tulvalukemiin viime viikolla. Vesi nousi alaville pelloille mm. Loimijoen ja Perniönjoen varrella, mutta vedenpinnat ovat nyt laskussa ja monin paikoin jo lähellä keskimääräisiä talvitasoja.

Kymijoen virtaama tulvarajalla

Päijänteen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja pinnan nousun hillitsemiseksi juoksutus Kalkkisesta on nostettu varsin suureksi. Kymijoen virtaama on tulvarajan 500 m³/s tuntumassa ja selvästi keskimääräistä suurempi. Virtaama pysyy todennäköisesti hyvin suurena koko talven ajan, ja ilman kylmetessä hyyde yhdessä suuren virtaaman kanssa voi aiheuttaa tulvimista.

Saimaan lisäjuoksutukset jatkuvat

Vuoksen vesistössä Pielisen pinta on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla ja Saimaan ennustetaan jatkavan nousua ainakin joulukuun loppupuolelle asti elokuussa aloitetuista lisäjuoksutuksista huolimatta. Juoksutuksia on kasvatettu entisestään tulvahaittojen ennalta ehkäisemiseksi.

Pohjalaismaakunnissa jokien virtaamat pääosin laskussa

Ähtävänjoen alaosissa hyydeongelmat ovat yleisiä ja kun järvet ovat täynnä, alkutalven aikana hyyderiski on suuri. Lappajärven pinta on laskenut lokakuun huipustaan noin 15 cm, mutta on edelleen ajankohtaan nähden hyvin korkealla. Pohjalaismaakuntien jokien vedenpinnat ovat pääosin laskussa.

Pohjois-Suomi

Lapissa jokien virtaamat ovat pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Maan pohjoisosissa useimmat joet ovat myös saaneet jääkannen, joka suojaa hyydeongelmilta. Jäätyminen kuitenkin nostaa monin paikoin vedenpintoja, ja Lapin eteläosissa myös hyydettä voi muodostua paikoissa, joissa jääkantta ei ole. Esimerkiksi Kiiminkijoen pinta Haukiputaalla on nyt varsin korkealla.