Tampereen yliopisto

Väitös: Suomen vuodenajat voivat vaikuttaa vauvojen uneen

Jaa

Osa vauvoista ja lapsista nukkuu pitkään ja rauhallisesti. Osa taas heräilee tiheästi ja nukkuu lyhyitä unia. Näiden yksilöllisten erojen taustalla voi olla useita syitä, mutta kaikkia varhaislapsuuden unen laatuun ja määrään vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Väitöstutkimuksessaan kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärki havaitsi, että Suomen vuodenajat voivat olla yksi vauvojen unen laatuun ja määrään vaikuttava tekijä.

Puolivartalokuva Anja Kärjestä, jolla on yllään vaalea myssy ja kaulahuivi sekä violetti toppatakki. Taustalla näkyy lumisia kuusia.
Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärki havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Suomen vuodenajat voivat olla yksi vauvojen unen laatuun ja määrään vaikuttava tekijä. Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Vuodenaikojen vaikutusta aikuisten uneen on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että aikuisten unirytmi voi viivästyä pimeinä vuodenaikoina, kun taas valoisina kesäkuukausina yöuni saattaa lyhentyä. Osalla ihmisistä uni saattaa reagoida vuodenaikojen vaihteluun herkemmin kuin toisilla.

– Suomessa vuodenajat vaikuttavat merkittävästi luonnonvalon määrään. Aiempien, muualla maailmassa tehtyjen unitutkimusten tulokset eivät siksi välttämättä ole kaikilta osin yleistettävissä meidän olosuhteisiimme, Anja Kärki huomauttaa.

Toisin kuin aikuisten, lasten unta on tutkittu huomattavasti vähemmän. Väitöstutkimuksessaan Kärki tarttui aiheeseen ja selvitti Suomen vuodenaikojen vaikutusta varhaislapsuuden uneen. Asiaa selvitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa unitutkimuksen kultaisen standardin eli unipolygrafian keinoin. Unipolygrafia on tarkin kliinisessä käytössä oleva menetelmä unen tutkimiseen.

Tutkimuksessaan Kärki seurasi lasten unta kuukauden, kahdeksan kuukauden sekä kahden vuoden iässä. Nuorimmissa kahdessa ikäryhmässä Suomen vuodenaikojen vaikutus uneen tuli selvästi esiin, mutta kahden vuoden ikäisillä lapsilla vaikutus oli vähäisempää.

– Näyttää siltä, että vauvat saattavat olla taaperoita herkempiä vuodenaikojen vaihtelulle. Samoin kuin aikuisilla, valoisa vuodenaika saattaa lyhentää myös pikkuvauvojen unen kestoa, mutta pikkuvauvojen unen rakenne ei näytä kärsivän valoisista kesäkuukausista. Kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla sen sijaan kevät, jolloin etenkin illan valon määrä lisääntyy nopeasti, heikensi unen laatua, Kärki sanoo.

Pois kellojen siirtelystä ja pimennysverhot joka kotiin

Anja Kärki arvioi tutkimuksessaan myös keväisen kellojen siirron vaikutusta kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen uneen. Tulosten perusteella myös äkillinen muutos kellonajassa näyttää heikentävän vauvojen unen laatua tässä ikäryhmässä.

Kellojen siirrosta luopumisesta on keskusteltu jo pitkään, mutta lopullinen päätös on jäänyt tekemättä. Kärjen väitöskirjan tulos tukee kellojen siirrosta luopumista.

– Kellojen siirtelyhän ei perustu mihinkään järkisyyhyn, enkä ole koskaan tavannut unitutkijaa, joka kannattaisi kellojen siirtelyä, Kärki sanoo.

Tutkimustulosten perusteella jo vauvavuoden aikana on suositeltavaa noudattaa säännöllistä valo-pimeysrytmiä muun säännöllisen elämänrytmin ohella. Aamuun ja päivään on hyvä keskittää valoaltistus ja aktiivinen tekeminen, kun taas iltaisin ja öisin on syytä rauhoittua ja vähentää valoaltistuksen määrää. Makuuhuone tulisi olla iltaisin ja öisin niin hyvin pimennetty kuin mahdollista, eli kunnon pimennysverhot ovat tarpeellinen hankinta jokaiseen kotiin.

Anja Kärki työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä. Hän työskentelee muun muassa unidiagnostiikan parissa.

Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta

Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärjen neurofysiologian alaan kuuluva väitöskirja Associations between Finnish Seasons and Sleep in Early Childhood tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 15.12.2023 kello 11 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa F025 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Christian Cajochen Baselin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anja Kärki
anja.karki@tuni.fi

Kuvat

Puolivartalokuva Anja Kärjestä, jolla on yllään vaalea myssy ja kaulahuivi sekä violetti toppatakki. Taustalla näkyy lumisia kuusia.
Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärki havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Suomen vuodenajat voivat olla yksi vauvojen unen laatuun ja määrään vaikuttava tekijä.
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Sähköenergiavarastot vaikuttavat aurinkosähkön hyödyntämisen kannattavuuteen asuinkiinteistöissä10.5.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmän sähköistyminen ja lisääntyvä paikallinen energian tuotanto luovat sähköverkolle haasteita, joihin voitaisiin vastata sähköenergian varastoinnilla. Diplomi-insinööri Juha Koskela selvitti väitöstutkimuksessaan sähköenergian varastoinnin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kehitti menetelmiä sähköenergiavarastojen tehokkaaseen käyttöön asuinkiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien yhteydessä.

Väitös: Tutkimuksesta keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä8.5.2024 16:20:38 EEST | Tiedote

FM Sirpa Pirilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että korkea toiminnanaikainen melutaso oppitunnilla kuormittaa opettajan ääntä. Pirilä kehittää tutkimuksessaan keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta opettajan äänen kuuluessa paremmin. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että opettajan äänenkäyttö jatkaa paranemista ääniterapiajakson loputtuakin, kun terapiassa harjoiteltujen toimintamallien siirtoa opetustyöhön tuetaan ns. Carryover-menetelmillä.

Väitös: Puhtaankin ilman maissa keuhkoihin kulkeutuu runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä8.5.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Teemu Lepistö tutki ihmisen keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pinta-alan pitoisuuksia ja ominaisuuksia erilaisissa kaupunkiympäristöissä viidessä maassa. Tutkimuksen mukaan ihmisen keuhkoihin voi päätyä suuria pitoisuuksia terveydelle haitallisia pienhiukkasia myös ilmanlaadultaan puhtaina pidetyissä maissa kuten Suomessa. Työssään Lepistö selvitti muun muassa, kuinka keuhkoihin päätyvien pienhiukkasten pitoisuudet ja ominaisuudet vertautuvat perinteisiin ilmanlaadun ja pienhiukkasten monitoroinnin mittareihin. Tämä voisi antaa vastauksia pienhiukkasten terveysvaikutusten alueellisiin vaihteluihin.

Väitös: TT-kuvat ja laskenta selvittävät, auttaako leikkaus nenän tukkoisuuteen8.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Nenän tukkoisuus on erittäin tavallinen ongelma ja sen hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Ormiskangas tutki potilaiden tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) pohjalta tapahtuvaa nenän ilmavirtauksen numeerista CFD-laskentaa (Computational Fluid Dynamics) ja 3D-tulostukseen perustuvia nenäkäytävien virtauksen kokeellisia mittausmenetelmiä. Potilaskuvien pohjalta tapahtuvalla nenän ilmavirtauksen CFD-laskennalla voidaan arvioida nenän tukkoisuutta ja nenäleikkauksen tuomaa hyötyä potilaan hyvinvoinnille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye