Keski-Suomen ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät Keski-Suomi: turbulenssit kieputtelevat

Jaa

Turbulenssi globaali turvallisuustilanne sekä talouden yskähtelyt näkyvät myös Keski-Suomessa. Osin vaikutukset ovat ristikkäisiä. Esimerkiksi puolustustarviketeollisuudessa ja kyberturvallisuusalalla näkymät ovat valoisat, mutta vastaavasti metsä- ja rakennusteollisuus painivat taantuman kanssa. Omat haasteensa Keski-Suomen tilanteeseen tuovat hankala väestörakenne, vaikea kuntatalous ja uuden hyvinvointialueen mittava, noin 96 miljoonan euron alijäämä. Maakunnasta kuuluu myös hyviä investointiuutisia. 

Tietokoneen näyttö.

Päätä ei pidä laittaa pensaaseen, vaikka ajat ovatkin haastavat. Ratkaisevaa on, osaammeko tarkastella tässä tilanteessa kokonaisuuksia ja tehdä päätöksiä kokonaiskuvan mukaisesti ja osaammeko puhaltaa yhteen hiileen. 

– Keski-Suomen vahvuuksia ovat edelleen metsätalouteen pohjautuva biotalous sekä teknologiateollisuus, jotka ovat myös tärkeimmät vientisektorit. Näiden ympärille on rakentumassa myös kuituteollisuuden ekosysteemi ja siihen liittyvää teknologista osaamista. Lisäksi Jyväskylä on kasvamassa maan johtavaksi kyberosaamiskeskukseksi, mikä saattaa alkaa kiinnostaa esimerkiksi puolustusliitto Natoakin monella tapaa, johtava asiantuntija Päivi Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta valaa uskoa.

Talouskehitys harjanteella?

Rakennusteollisuudessa investoinnit ovat etenkin uudisrakentamisen osalta nyt vähissä. Se näkyy väistämättä alan työllisyystilanteessa. Tässä on kuitenkin havaittavissa isoja alueellisia eroja, ja toisaalta korjausrakentaminen sekä uusiutuvan energian ja tieinfran jo käynnistyneet ja käynnistyvät hankkeet toimivat rakennusalalla puskureina.

– Lähitulevaisuuden katse kohdistuukin siihen, riittävätkö puskurit pitämään suhdanneindikaattorina pidetyn rakennusalan taantuman aisoissa vai alkaako tästä dominoefekti, joka vaikuttaa negatiivisesti myös muille aloille, Hamarus pohtii.  

Väestökehitys kurittaa pieniä kuntia

Keski-Suomen ongelmana on ollut jo pitkään negatiivinen väestökehitys. Ikääntyvä väestö aiheuttaa myös huoltosuhteeseen vakavia haasteita. Keskeistä on pohtia sitä, miten Keski-Suomi saa pidettyä opiskelijat maakunnassa heidän valmistumisensa jälkeen. Myös maahanmuuttajat ovat muuttaneet herkästi pois alueelta lähinnä PK-seudulle.

Kuntataloudessa haasteita nousee väestökehityksen lisäksi hyvinvointialueuudistuksen rahoitusmuutoksista ja kunta-alan palkkaratkaisuista. Myös työllisyyskehitys on ollut paikoitellen heikohkoa. Nähtäväksi jää, kykeneekö tuleva työllisyyspalvelujen siirtyminen valtiolta kunnille parantamaan tätä tilannetta. Kuntataloudessa aivan keskeistä on yritysten elinvoimaisuus ja sitä kautta kertyvät verotulot.

– Osaa Keski-Suomen kuntia auttaa hyvän taseen ohella myös uusiutuvan energian hankkeiden eli tuuli- ja aurinkoenergiapuistojen tuomat verotulot, Hamarus muistuttaa. 

Tuotekehityksen ja investointien tärkeys

Asiantuntijat ovat pitkään korostaneet TKI-toiminnan merkittävyyttä myös pk-yritysten toiminnassa. Pk-barometrin mukaan 13 % maakunnan yrityksistä on arvioinut lisäävänsä T&K-toimintaa tänä vuonna; enemmistöllä T&K-menojen osuus jää alle kolmeen prosenttiin liikevaihdosta.

– Etenkin alihankintaketjuissa oleville pk-sektorin yrityksille oman TKI-toiminnan lisääminen toisi lisäarvoa ja vakautta muuttuviin suhdanteisiin, Hamarus korostaa.  

Alueellisista suurista investoinneista nousevat esiin muun muassa Keskimaan Himoksen hotellihanke, jo mainitut tuuli- ja aurinkoenergiahankkeet eri puolille maakuntaa, Äänekosken metsäteollisuuden useat jatkojalostushankkeet ja Valtran traktoritehtaan voimakas laajentuminen.

Jyväskylän seudulla Hipposhankkeen aloittaminen toisi merkittävän piristysruiskeen rakennusalalle. Autojätti Toyotan suunnitelmissa olevan investoinnin toteutumista Jyväskylän ja Laukaan rajalle voitaisiin pitää jo ainutlaatuisena lottovoittona, joskaan sen saaminen ei toki sattumaa olisi.

Lue aiheesta lisää:

Keski-Suomen Alueelliset kehitysnäkymät II/2023-raportti löytyy osoitteesta: https://info.keskisuomi.fi/julkaisut/#aluekatsaukset

Valtakunnalliset Alueelliset kehitysnäkymät -raportit:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165273

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset alueensa seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Keski-Suomen osio on tehty Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen liiton ja seutujen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtava asiantuntija
Päivi Hamarus
p. 0295 024 657
paivi.hamarus(at)ely-keskus.fi
Keski-Suomen ELY-keskus

Tietoja julkaisijasta

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keski-Suomen ELY-keskus

Lumet painavat hallien kattoja – lumi painaa nyt Keski-Suomen alueella tavanomaista enemmän20.2.2024 09:37:28 EET | Tiedote

Lumen vesiarvo (lumen paino) on Keski-Suomen alueella tavanomaista suurempi. Siksi nyt onkin viimeistään sopiva aika poistaa lumet suurten hallien, maneesien ja erityisesti kuplahallien katoilta, jos sitä on sinne päässyt kertymään. Nyrkkisääntönä on, että 50 cm lumikerros hallien katoilla ja 20 cm kuplahallien katoilla saattaa aiheuttaa sortumavaaran. Sortumavaaraan riittää, että tämä määrä lunta on kasaantunut, vaikka vain johonkin osaan kattoa.

Keski-Suomeen vajaa 600 hehtaaria uusia suojelualueita v.202312.2.2024 10:10:10 EET | Tiedote

Viime vuonna Keski-Suomessa suojeltiin metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa METSO-ohjelmassa noin 204 hehtaaria luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäalueita. Lisäksi Helmi-elinympäristöohjelman avulla suojeltiin noin 344 hehtaaria pääosin suoalueita, jotka kuuluvat Keski-Suomen maakuntakaavan suojeluvaraus- ja soidensuojelun täydennysehdotuksen rajauksiin. Lisäksi suojeltiin noin 20 hehtaaria Natura 2000 -verkoston kohteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye