Väitös: Naisten murtumamäärät pienenevät ja leikkaushoidon kynnys kasvaa raskaus- ja lapsivuodeaikana
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Nyrhi selvitti väitöskirjatutkimuksessaan murtumien ja ortopedisten leikkausten ilmaantuvuutta raskausaikana ja sen jälkeen. Lisäksi hän tutki murtumien vaikutusta raskauden kulkuun ja synnytykseen.

Elimistön raskauden aikaiset muutokset altistavat odottavan äidin lukuisille tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille sekä raskaus- että lapsivuodeaikana. Ortopediset ongelmat odottavalla äidillä tuottavat ylimääräisen hoidollisen haasteen, koska kaikki hoitopäätösten seuraukset kohdistuvat väistämättä myös kehittyvään sikiöön. Tietoa vammojen ja leikkaushoidon ilmaantuvuuksista tai vaikutuksista odottavan äidin ja sikiön terveyteen on kuitenkin niukasti olemassa.
Lauri Nyrhi selvitti väitöskirjatutkimuksessaan murtumien ilmaantuvuutta raskausaikana, ja vertasi tietoja muuhun suomalaiseen naisväestöön. Raskaana olevien leikkaushoidon toteutumista Nyrhi tutki murtumien, selkärangan välilevypullistumien ja rannekanava-ahtaumien osalta.
Raskauden aikana murtumien ilmaantuvuus jäi kolmasosaan muusta naisväestöstä. Vielä vuoden päästä synnytyksestä murtumien määrät pysyvät alemmalla tasolla muuhun naisväestöön verrattuna. Merkittävin ero näkyi nimenomaan sellaisissa murtumissa, jotka syntyvät suurienergisen vammautumisen seurauksena. Tähän voi vaikuttaa odottavien äitien rauhallisempi elinpiiri.
– Murtumat kokonaisuutena ovat harvinaisempia raskaana olevilla kuin muulla naisväestöllä. Poikkeuksen tähän tekevät lantion häpyliitoksen murtumat, jotka ovat yleisesti erittäin harvinaisia, mutta selvästi yleisempiä juuri alatiesynnytyksen jälkeen, Lauri Nyrhi kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että lantion ja reiden alueen murtumiin liittyy suurentunut riski ennenaikaiselle synnytykselle ja lapsikuolemalle. Vaikka myös monimurtumapotilailla riski ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsikuolemaan oli kohonnut, ei yksittäinen luunmurtuma raskausaikana nostanut riskiä raskausajan vakaville komplikaatioille.
Ortopedit varovat leikkauspäätösten tekemistä raskaana oleville
Nyrhin tutkimuksen mukaan kaikista raskausajan murtumista viidesosa hoidettiin leikkauksella, kun muulla väestöllä vastaava lukema oli 30 prosenttia. Synnytyksen jälkeen hoitolinjat yhtenäistyvät ja leikkaushoidon osuus synnyttäneillä vastaa muuta naisväestöä.
Sama ilmiö leikkausmäärien putoamisesta raskausaikana nähtiin sekä anestesiologisesti ja leikkauksellisesti raskaassa selkäkirurgiassa että paikallispuudutuksessa tehtävissä polikliinisissä rannekanavan avarrusleikkauksissa. Suurin osa molemmista toimenpiteistä suoritettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, eikä toimenpiteitä juurikaan tehty viimeisellä raskauskolmanneksella. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin ei kuitenkaan liittynyt raskaus- tai synnytyskomplikaatioita.
– Raskaana olevien potilaiden komplikaatioita vältetään. Ortopedit vaikuttavatkin olevan poikkeuksellisen varovaisia tehdessään leikkauspäätöksiä juuri raskaana olevien potilaiden suhteen, riippumatta toimenpiteen suuruudesta, Nyrhi sanoo.
Varovaisuus leikkaushoitoon ryhtymisessä johtaa väistämättä siihen, että jotkin leikkaushoidosta hyötyvät potilaat jäävät leikkaamatta. Vastaavasti niiden potilaiden hoidossa, joilla on vaikea murtuma, ei saada parhaista yrityksistä huolimatta hyvää lopputulosta.
– Tulevaisuudessa on tarve lisätutkimukselle, jotta pystymme hoitamaan vakavasti loukkaantuneita raskaana olevia paremmin lopputuloksin, ja löytämään riskitekijöiden tunnistamisen avulla ne ei-päivystykselliset potilaat, jotka olisivat leikkauksella autettavissa turvallisesti myös raskausaikana.
Lauri Nyrhi on ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuva lääkäri, joka työskentelee Keski-Suomen Hyvinvointialueella Sairaala Novassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Nyrhin ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Fractures and Orthopaedic Disorders During Pregnancy and the Following Recovery Period: An epidemiologic nationwide register study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.12.2023 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Keijo Mäkelä Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Nyrhi
lauri.nyrhi@icloud.com
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme