Väitös: Naisten murtumamäärät pienenevät ja leikkaushoidon kynnys kasvaa raskaus- ja lapsivuodeaikana
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Nyrhi selvitti väitöskirjatutkimuksessaan murtumien ja ortopedisten leikkausten ilmaantuvuutta raskausaikana ja sen jälkeen. Lisäksi hän tutki murtumien vaikutusta raskauden kulkuun ja synnytykseen.

Elimistön raskauden aikaiset muutokset altistavat odottavan äidin lukuisille tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille sekä raskaus- että lapsivuodeaikana. Ortopediset ongelmat odottavalla äidillä tuottavat ylimääräisen hoidollisen haasteen, koska kaikki hoitopäätösten seuraukset kohdistuvat väistämättä myös kehittyvään sikiöön. Tietoa vammojen ja leikkaushoidon ilmaantuvuuksista tai vaikutuksista odottavan äidin ja sikiön terveyteen on kuitenkin niukasti olemassa.
Lauri Nyrhi selvitti väitöskirjatutkimuksessaan murtumien ilmaantuvuutta raskausaikana, ja vertasi tietoja muuhun suomalaiseen naisväestöön. Raskaana olevien leikkaushoidon toteutumista Nyrhi tutki murtumien, selkärangan välilevypullistumien ja rannekanava-ahtaumien osalta.
Raskauden aikana murtumien ilmaantuvuus jäi kolmasosaan muusta naisväestöstä. Vielä vuoden päästä synnytyksestä murtumien määrät pysyvät alemmalla tasolla muuhun naisväestöön verrattuna. Merkittävin ero näkyi nimenomaan sellaisissa murtumissa, jotka syntyvät suurienergisen vammautumisen seurauksena. Tähän voi vaikuttaa odottavien äitien rauhallisempi elinpiiri.
– Murtumat kokonaisuutena ovat harvinaisempia raskaana olevilla kuin muulla naisväestöllä. Poikkeuksen tähän tekevät lantion häpyliitoksen murtumat, jotka ovat yleisesti erittäin harvinaisia, mutta selvästi yleisempiä juuri alatiesynnytyksen jälkeen, Lauri Nyrhi kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että lantion ja reiden alueen murtumiin liittyy suurentunut riski ennenaikaiselle synnytykselle ja lapsikuolemalle. Vaikka myös monimurtumapotilailla riski ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsikuolemaan oli kohonnut, ei yksittäinen luunmurtuma raskausaikana nostanut riskiä raskausajan vakaville komplikaatioille.
Ortopedit varovat leikkauspäätösten tekemistä raskaana oleville
Nyrhin tutkimuksen mukaan kaikista raskausajan murtumista viidesosa hoidettiin leikkauksella, kun muulla väestöllä vastaava lukema oli 30 prosenttia. Synnytyksen jälkeen hoitolinjat yhtenäistyvät ja leikkaushoidon osuus synnyttäneillä vastaa muuta naisväestöä.
Sama ilmiö leikkausmäärien putoamisesta raskausaikana nähtiin sekä anestesiologisesti ja leikkauksellisesti raskaassa selkäkirurgiassa että paikallispuudutuksessa tehtävissä polikliinisissä rannekanavan avarrusleikkauksissa. Suurin osa molemmista toimenpiteistä suoritettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, eikä toimenpiteitä juurikaan tehty viimeisellä raskauskolmanneksella. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin ei kuitenkaan liittynyt raskaus- tai synnytyskomplikaatioita.
– Raskaana olevien potilaiden komplikaatioita vältetään. Ortopedit vaikuttavatkin olevan poikkeuksellisen varovaisia tehdessään leikkauspäätöksiä juuri raskaana olevien potilaiden suhteen, riippumatta toimenpiteen suuruudesta, Nyrhi sanoo.
Varovaisuus leikkaushoitoon ryhtymisessä johtaa väistämättä siihen, että jotkin leikkaushoidosta hyötyvät potilaat jäävät leikkaamatta. Vastaavasti niiden potilaiden hoidossa, joilla on vaikea murtuma, ei saada parhaista yrityksistä huolimatta hyvää lopputulosta.
– Tulevaisuudessa on tarve lisätutkimukselle, jotta pystymme hoitamaan vakavasti loukkaantuneita raskaana olevia paremmin lopputuloksin, ja löytämään riskitekijöiden tunnistamisen avulla ne ei-päivystykselliset potilaat, jotka olisivat leikkauksella autettavissa turvallisesti myös raskausaikana.
Lauri Nyrhi on ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuva lääkäri, joka työskentelee Keski-Suomen Hyvinvointialueella Sairaala Novassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Nyrhin ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Fractures and Orthopaedic Disorders During Pregnancy and the Following Recovery Period: An epidemiologic nationwide register study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.12.2023 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Keijo Mäkelä Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Nyrhi
lauri.nyrhi@icloud.com
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme