Väitös: Ruokajärjestelmien kestävyyttä tulisi edistää alueelliset erot tunnistaen
Ruoan tuotannon, kulutuksen ja koko ruokajärjestelmän kestävyyttä Suomessa tulisi vahvistaa alueelliset erot huomioiden. Susanna Kujalan tuore aluetieteen väitöskirja korostaakin tarvetta paikkaperustaiselle kehittämiselle, joka tunnistaa maakuntien ja muiden alueiden erilaiset lähtökohdat ja ominaisuudet.
Susanna Kujalan väitöstutkimus tuo uutta tietoa ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymän ja alueiden ominaisuuksien välisistä yhteyksistä. Sen avulla on helpompi ymmärtää kestävyyteen yhdistettyjen toimintojen kuten lähiruoan käytön ja luomutuotannon alueellisia eroja, mistä on hyötyä myös kestävyyden edistämisessä.
– Lähiruoan käyttö julkiskeittiöissä ja luomun osuus peltoalasta vaihtelevat selvästi alueittain. Näihin alueellisiin eroihin vaikuttavat laajasti maakuntien erilaiset ominaisuudet ja resurssit. Itse tuottajien ja kuluttajien lisäksi myös alueen taloudellinen ympäristö, poliittinen ympäristö ja luonnonympäristö vaikuttavat ruokajärjestelmän toimintaan ja sen muutokseen, sanoo 1. joulukuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Susanna Kujala.
Kujalan mukaan alueiden ruokajärjestelmiin vaikuttavat lisäksi kansalliset ja ylikansalliset toimet, linjaukset ja päätökset.
– Myös muut järjestelmät vaikuttavat erilaisten taloudellisten ja muiden kytkösten kautta ruokajärjestelmiin. Esimerkiksi erilaisten bioenergiaratkaisujen yleistyminen tarjoaa mahdollisuuksia myös maatiloille.
Alueelliset erot näkyvät myös kestävyysmuutosten aluetaloudellisissa vaikutuksissa
Tulosten perusteella ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymän vaikutus voi olla aluetalouksia monipuolistava ja aluetalouksien kasvua edistävä. Lisäksi alueelliset erot näkyvät myös kestävyyssiirtymän aluetaloudellisten vaikutusten laajuudessa. Esimerkiksi alueen elinkeinorakenne ja koko vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti ja laajasti muutos vaikuttaa alueella.
– Ruokajärjestelmien kestävyyteen yhdistettyjen kulutus- tai tuotantotapojen muutosten vaikutukset kohdistuvat ruokaketjua laajemmin useille eri toimialoille ja toisaalta heijastuvat omaa aluetta laajemmin myös muille alueille. Tämä johtuu muun muassa toimialojen ja alueiden välisistä kytköksistä ja riippuvuuksista, selittää Kujala.
Ruokajärjestelmän kestävyysmuutos voi siis auttaa monipuolistamaan alueen tuotantorakennetta. Lähiruoan käytön lisääminen, laajempi koko toimintamallin uudistaminen tai mikä tahansa muutos ruokajärjestelmässä vaikuttaakin aluetalouteen suoran vaikutuksen lisäksi myös epäsuoraan erilaisten taloudellisten kytkösten kautta.
Kestävyyden edistämisessä tarvitaan yhteistyötä
Yksi oleellisimpia asioita ruokajärjestelmien kestävyyden edistämisessä on eri toimijoiden välinen yhteistyö ja samoihin tavoitteisiin pyrkiminen. Ruokajärjestelmän kestävyyden edistäminen edellyttää sekä ruokajärjestelmän että sen taustalla vaikuttavien eri toimijoiden toiminnan muuttamista. Ei siis riitä, että vain ruoan tuottajat ja jalostajat tekevät muutoksia kestävyyden saavuttamiseksi, vaan tarvitaan laajemman toimijajoukon panosta.
Susanna Kujala keskittyi artikkeliväitöskirjassaan tutkimaan lähiruoan käytön, luomutuotannon ja agroekologisen symbioosimallin kautta, miten alueiden erilaiset ominaisuudet ja resurssit vaikuttavat ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymään ja miten ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä vaikuttaa aluetalouksiin. Väitöskirjassa hyödynnettiin systeemiajattelua sekä useita menetelmiä ja aineistoja, kuten kvalitatiivista vertailevaa analyysiä, yleisen tasapainon mallinnusta, kyselyitä, tilastoja sekä kirjallisuutta.
Väitöskirja
Kujala, Susanna (2023). Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ja alueet keskinäisriippuvuuden maailmassa. Acta Wasaensia 522. Väitöskirja, Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
HTM Susanna Kujalan väitöstutkimus “Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ja alueet keskinäisriippuvuuden maailmassa” tarkastetaan perjantaina 1.12.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 799852)
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Teemu Makkonen (Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos) ja kustoksena emeritaprofessori Seija Virkkala.
Lisätiedot
Susanna Kujala, puh. 050 415 1158, sähköposti susanna.kujala (@) helsinki.fi
Susanna Kujala on syntynyt Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Laihian lukiosta vuonna 2003 ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi aluetiede pääaineenaan Vaasan yliopistosta vuonna 2009. Hän on toteuttanut erilaisten toimintojen ja muutosten aluetaloudellisten vaikutusten arviointeja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa vuodesta 2010 lähtien.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Väitös: Informaatioresilienssi auttaa selviytymään kriisien tuottamassa epävarmuudessa19.3.2024 09:38:04 EET | Tiedote
Peräkkäiset ja toistensa kanssa limittyvät kriisit voivat aiheuttaa tiedon puutetta, olennaisen informaation hukuttavaa tietotulvaa tai jopa tiedon vääristymistä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta informaatioresilienssiä eli kriisinkestävyyttä myös informaatioon liittyviä häiriöitä kohtaan. Tarvitsemmekin epävarmuuden hyväksyvää ja tietämättömyyden myöntämistä tukevaa toimintakulttuuria, ilmenee Aino Rantamäen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Vaasan yliopisto palkitsi tiedeviestinnästä ja innovaatioista14.3.2024 09:57:39 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto on valinnut professori Heidi Kuusniemen Vuoden tiedeviestijäksi. Tämän lisäksi yliopisto antoi kunniamaininnat tiedeviestinnästä professori Miadreza Shafie-khahille ja professori Sami Vähämaalle. Yliopisto jakoi myös ensi kertaa historiassaan Vaasan yliopiston innovaatiopalkinnon. Sen saivat professori Mohammed Elmusrati ja tutkija Mahmoud Elsanhoury.
Vaasan yliopiston uusi yhteistyömalli yhdistää yritykset ja väitöskirjatutkijat – Yrityksille tarjolla uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita, väitöskirjatutkijoille houkutteleva urapolku7.3.2024 08:40:19 EET | Tiedote
Vaasan yliopistossa luodaan väitöskirjatutkijan ja yrityksen tai yhteisön välille uusi yhteistyömalli, jossa yrityksen tutkimusintressit voidaan yhdistää väitöskirjatutkimukseksi. Väitöskirjatutkija sitoutuu yhteistyöyrityksen ja Vaasan yliopiston yhdessä rahoittamaan neljän vuoden väitöskirjatutkimukseen. CoDoc – Collaborative Doctoral Partnership Model -hanke on Pohjanmaan liiton rahoittama.
Väitös: Mikroverkkojen oikosulut kuriin tietoliikennepohjaisella adaptiivisella suojauksella19.2.2024 15:55:35 EET | Tiedote
Aushiq Ali Memonin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tietoliikennepohjaiset mukautuvat eli adaptiiviset suojausjärjestelmät havaitsevat ja erottavat mikroverkkojen oikosulkuviat nopeammin kuin tavalliset vakioasetteluihin perustuvat suojauslaitteet.
Digitaalinen verkkoalusta tuo biokaasutoimijat yhteen Pohjanmaan maakunnissa14.2.2024 12:20:26 EET | Tiedote
Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusi tutkimushanke DigiBiogasHubs aikoo tuoda pohjalaismaakuntien biokaasutoimijat yhteistyöhön uuden digitaalisen verkkoalustan avulla. Kehitettävän alustan avulla edistetään eri alueilla sijaitsevien biokaasuhubien eli klustereiden kehittymistä, vuorovaikutusta sekä biokaasumarkkinoiden kehittymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme