Suomessa tehdään digitaalinen vesistö, joka toimii ruudulla samaan tapaan kuin oikea – päätöksenteon ennakointi helpottuu
Päätösten vaikutusta vesistöihin voidaan tulevaisuudessa ennakoida nykyistä paremmin, kun luonnosta tuotetaan lisää entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa digitaalista tietoa sekä tiedon saatavuutta parannetaan. Suomeen perustettava veteen erikoistunut huippuosaamisen keskittymä Digitaaliset vedet -lippulaiva kehittää ratkaisuja vesivarojen turvaamiseen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on mukana luomassa vesistöistä digitaalista mallia.
Kuivuus ja vesipula ovat alkaneet tuntua Euroopassa asti. Kuivuus on aiheuttanut Välimeren alueella jopa aavikoitumista. Kuivuuden suorat ja välilliset vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Äärisääilmiöiden ja lyhentyneen lumi- ja routakauden vaikutuksia vesistöihin ja esimerkiksi makean veden laatuun, vesialueen asukkaille, maanviljelijöille ja metsänomistajille on vaikea ennakoida.
Ennakoinnin helpottamiseksi Suomessa käynnistyy Digitaaliset vedet –lippulaivaohjelma, jonka rahoittaa Suomen Akatemia. Tavoitteena on tuottaa huippututkimusta ja innovaatioita vesivarojen turvaamiseen. Se myös tuottaa digitaalisen vesistöjen mallin ennakoimaan päätöstenteon vaikutuksia.
Maailmanpankki: luonnosta tarvitaan lisää tarkkaa digitietoa
Maailmanpankin mukaan juuri digitaalista tietoa luonnosta tarvitaan helpottamaan päätöksentekoa. Vesiliiketoiminnan arvoksi maailmalla arvioidaan nykyisellään 400–500 miljardia euroa vuosittain. Suomessa vesiliiketoiminnan arvo on noin 4 miljardia euroa.
- Nyt käynnistyvä digitaalisten vesien lippulaiva edistää merkittävästi vedestä saatavaa tarkkaa digitaalista tietoa. Tähän mennessä Paikkatietokeskus on ollut tutkimassa ja kehittämässä menetelmiä digitaalisen tiedon keräämiseen esimerkiksi metsistä ja muista luonnonympäristöistä, jopa marjoista, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivaa johtaa Oulun yliopisto. Mukana kumppaneina ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen lisäksi Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos. Yhteistyössä on mukana kotimaisia tutkimusinfrastruktuureja, kansainvälisiä tutkimusorganisaatioita, lähes 200 yritystä sekä julkisyhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä.
Digitaalinen joki kertoo miten päätökset vaikuttavat oikeaan jokeen
Digitaaliset vedet -lippulaivan tärkeänä tehtävänä on tuottaa vesistöjen digitaalinen versio eli digitaalinen kaksonen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tuo tähän oman erikoisosaamisensa, joihin lukeutuvat geospatiaalisen datan harmonisoinnin ja yhteiskäyttöisyyden lisäksi kaukokartoitus, laserkeilaus ja 3D-mallinnus. Paikkatietokeskus on jo tehnyt aiempaa yhteistyötä digitaalisiin vesiin liittyen lähes kaikkien lippulaivassa mukana olevien organisaatioiden kanssa. Uutena tärkeänä yhteistyökumppanina mukaan on tullut Ilmatieteen laitos.
- Nopeasti kehittyvä sensoriteknologia, ja sen mukanaan tuoma menetelmäkehitys, tuo uusia mahdollisuuksia vesiympäristöjen tehokkaampaan kartoitukseen. Paikkatietokeskuksen ja kumppanien monipuolinen sensorivalikoima on myös tulevaisuudessa tärkeä osa vesien digitaalisen kaksosen luomista ja toimintaa, sillä luodaan pohja lippulaivan tavoitteiden toteuttamiseen, toteaa Harri Kaartinen.
Paikkatietokeskuksessa on myös kehitetty veteen liittyviä datan hallinta- ja karttapalveluita sekä viety tieteellisiä tuloksia yhteiskunnan ja yritysten käyttöön.
- Aikaisempaa monipuolisemmat, tarkemmat ja isommat mittausaineistot tarvitsevat rinnalle tehokkaat menetelmät aineiston hallintaan, analysointiin, jatkojalostukseen ja jakeluun, jotta digitaalinen kaksonen palvelee eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman hyvin. Helppokäyttöiset ja innovatiiviset visualisointimenetelmät mahdollistavat analyysien tulosten käytön esimerkiksi päätöksenteossa, kertoo Paikkatietokeskuksen geoinformatiikan ja kartografian osaston johtaja professori Juha Oksanen.
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, 029 531 4756, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Osastonjohtaja, Prof. Juha Oksanen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, 040 831 4092, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Yhteismetsien laajeneminen jatkuu – kasvuhaluiseen yhteismetsään liittyminen on kannattava vaihtoehto metsänomistajalle26.6.2025 08:50:10 EEST | Tiedote
Oman yhteismetsän perustaminen kannattaa vasta, kun pinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä saa hakkuutuloja joka vuosi. Maanmittauslaitoksen tiedot osoittavat, että yhteismetsien pinta-alat ovat kasvussa.
Kesän juttuaiheita Maanmittauslaitoksesta25.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksessa tapahtuu paljon myös kesällä. Suomalaisia kiinnostavat etenkin mökkeilyyn ja mökin omistamiseen liittyvät kysymykset. Kesään ajoittuvat myös maastossa ja luonnossa tehtävät työt ja kenttätutkimukset. Kokosimme alle kiinnostavimmat kesätärpit medialle Maanmittauslaitoksen toiminnasta.
Suomen ja Norjan rajankäynti päätösvaiheessa – maastotöiden lopputarkastus valmistui23.6.2025 08:27:01 EEST | Tiedote
Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekivät kesäkuussa maastotöiden lopputarkastuksen Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla. Yli kolme vuotta kestänyt rajankäyntiprosessi on pian loppumassa, ja rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöille hyväksyttäväksi. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja vahvistavat rajan sijainnin seuraavien vuosikymmenten ajaksi.
Yksittäisten puiden tiedot tulossa metsäsektorin käyttöön – hyötyä myös metsälain valvonnassa ja EU-sääntelyssä17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos ja Metsäkeskus ovat aloittaneet yhteisen tutkimustyön, jonka tavoitteena on monipuolistaa ja tarkentaa metsävaratieto yksittäisen puun tasolle. Lähivuosina tarvitaan tietoa metsien muutoksista ja luonnon monimuotoisuudesta muun muassa EU-velvoitteiden seurantaan.
Mikä on painovoima Lapissa ja tiesitkö mihin se vaikuttaa? Tutkijat mittaavat painovoiman neljällä paikkakunnalla16.6.2025 06:05:00 EEST | Tiedote
Suomen painovoima on jatkuvassa liikkeessä, ja siksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat mittaavat painovoimaa vuosittain. Tarkkaa painovoimaan perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi satelliittipaikannusta, vedenjakelua ja tunnelien rakentamista varten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme