Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen

Opetushallituksen raportista selviää, millä ammattialoilla on tulevaisuudessa työvoimasta pulaa ja millä ylitarjontaa

Jaa

Työvoimapulaa syntyy tulevaisuudessa monella alalla, kun työvoiman tarve kasvaa tai iso osa työntekijöistä eläköityy. Työvoimapulaa esiintyy monilla luonnonvara- ja soteammattialoilla sekä esimerkiksi energia-alalla. Toisilla aloilla työvoiman tarve taas vähenee. Uutta työvoimaa saadaan eniten koulutuksen kautta, mutta ammattialat saavat työvoimaa myös toisiltaan – ja vastaavasti myös menettävät sitä toisilleen.

Monen alan arvioidaan tulevaisuudessa kärsivän työvoimapulasta, kun samalla monille aloille ennakoidaan työvoiman ylitarjontaa eli tarjolla on liikaa työntekijöitä avautuviin työpaikkoihin nähden. Tulokset ilmenevät Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämän Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) tuottamista ennakointituloksista, joissa tarkasteltiin työmarkkinoiden kohtaantoa ammattialoittain vuonna 2028. Kun työpaikat ja työelämän tarpeet sekä tarjolla olevan työvoiman määrä tai osaaminen eivät kohtaa, puhutaan kohtaanto-ongelmasta.

Monella alalla työvoimapulaa syntyy työntekijöistä ison osan eläköityessä

OEF:in raportissa tarkastellaan 75 ammattialaa, joista 20:lla ennakoidaan vuonna 2028 olevan työvoimapulaa. Noin viidennes (19,6 %) vuoden 2019 työllisten määrästä työskentelee näillä aloilla. Työvoimapulaa syntyy varsinkin eläköitymisestä ja työvoimatarpeen voimakkaasta kasvusta.

Työvoimapulaa esiintyy esimerkiksi useilla luonnonvara-ammattiloilla, kuten maatalousyrittäjillä ja -työntekijöillä, metsätyöntekijöillä sekä kalastajilla ja kalanviljelijöillä. Näissä ammateissa jopa noin 30 %:a nykyisistä työntekijöistä eläköityy vuoteen 2028 mennessä.

– Lisäksi on kasvualoja, joissa työvoiman tarve kasvaa siinä määrin, että ammattialoille muodostuu työvoimapulaa. Näitä ovat esimerkiksi monet sote-ammatit, kuten lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät, toteaa opetusneuvos Kari Nyyssölä.

Muita ammatteja, joissa tekijöitä on liian vähän, ovat muun muassa energia-, vesi- ja jätehuollon työntekijät, vartijat ja valvojat, teollisuuden ja kaivostoiminnan tuotantojohtajat ja asiantuntijat sekä luonnontieteen ja matematiikan asiantuntijat.

Joillain aloilla työvoiman tarve vähenee, kun samaan aikaan suuri joukko suorittaa alalle tutkintoa

12 ammattialalla ennakoidaan puolestaan olevan liikaa työvoimaa suhteessa kysyntään. Vajaa viidennes (16,9 %) vuoden 2019 työllisistä työskentelee näillä aloilla.

Työvoiman ylitarjonnan taustalla on usein työvoiman vähenevä tarve. Työvoiman tarve vähenee huomattavasti painoalan työntekijöillä, mutta varsin paljon myös esimerkiksi avustavilla työtekijöillä, käsityötuotteiden valmistajilla ja hienomekaanikoilla.   

– Ylitarjontaa voi syntyä myös koulutuksen kautta, kun alalle valmistuu työpaikkoihin nähden runsaasti uusia tutkinnon suorittaneita. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi kauneudenhoitotyöntekijät, taide- ja kulttuurialan suunnittelijat sekä LVI-asentajat, kertoo opetusneuvos Maria Clavert.

Ammattialat saavat uutta työvoimaa toisiltaan – ja vastaavasti menettävät sitä toisilleen

Ammattialat saavat uutta työvoimaa koulutuksen ja maahanmuuton kautta sekä työvoiman ulkopuolelta ja työttömyydestä töihin tulevien myötä. Näistä koulutuksella on selvästi suurin vaikutus: koulutuksesta valmistuvien osuus uuden työvoiman tarjonnasta on 82 %.

Maahanmuuton kautta saatavan työvoiman osuus työvoiman kokonaistarjonnasta on selvästi pienempi, 10 %, mutta sillä voi olla yksittäisten ammattialojen kohdalla suurikin merkitys. Maahanmuuttajataustaisten ennakoidaan työllistyvän muun muassa puutarhaviljelijöiksi, siivoojiksi ja puhdistustyöntekijöiksi sekä korkeakoulujen opettajiksi.

Ammattialat saavat uutta työvoimaa myös muilta aloilta ja vastaavasti menettävät työvoimaa muille aloille. Esimerkiksi monet asiantuntija-ammatit, kuten tutkimus- ja kehitysjohtajat sekä sovellusalan asiantuntijat ja ohjelmoijat, saavat huomattavasti työvoimaa muilta ammattialoilta. Samalla muun muassa myyjät ja kauppiaat sekä pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät menettävät työvoimaa muille aloille.

– Tällä hetkellä Suomella on työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma, ja sen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, jos muutoksia ei tehdä, opetusneuvos Kari Nyyssölä sanoo.

Osaamisen ennakointifoorumin mukaan työmarkkinoiden kohtaantoa voitaisiin parantaa muun muassa kehittämällä joustavia opintopolkuja ja lisäämällä muuntokoulutuksia, parantamalla koulutuksen laatua ja turvaamalla koulutuksen rahoitus, vahvistamalla työelämäyhteistyötä, parantamalla työnteon kannattavuutta, tukemalla liikkuvuutta, helpottamalla maahanmuuttoa sekä kehittämällä kielikoulutusta.

Tulokset kokonaisuudessaan on esitetty raportissa, josta työmarkkinoiden kohtaantoa voi tarkastella kunkin ammattialan mukaan.

Osaamisen ennakointifoorumi

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuo yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita ennakoimaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, p. 029 533 1159, kari.nyyssola@oph.fi
opetusneuvos Maria Clavert, Opetushallitus, p. 029 533 1685, maria.clavert@oph.fi

Linkit

Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15. Kesäaikana 1.6.–31.7. palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen

Grunderna för läroplanen för B1-språket har reviderats – en timme mer tid att undervisa och lära sig språk i skolorna12.2.2024 14:50:00 EET | Tiedote

Utbildningsstyrelsen har publicerat de reviderade grunderna för läroplanen för B1-språket. Grunderna tas i bruk i skolorna 1.8.2024. Efter detta datum studerar eleverna i den grundläggande utbildningen enligt de nya grunderna för läroplanen för B1-språket och den nya timfördelningen som träder i kraft samtidigt. B1-språk i den grundläggande utbildningen är finska eller svenska som det andra inhemska språket och främmande språk. I fortsättningen bekantar man sig med den finlandssvenska och svenska språkliga miljön och kulturen samt de nordiska länderna i undervisningen i B1-svenska redan i årskurs 6.

B1-kielen opetussuunnitelman perusteet uudistuivat – kouluihin yksi tunti lisää opettaa ja oppia kieliä12.2.2024 14:50:00 EET | Tiedote

Opetushallitus on julkaissut uudistetut B1-kielen opetussuunnitelman perusteet. Perusteet otetaan käyttöön kouluissa 1.8.2024, josta lähtien perusopetuksen oppilaat opiskelevat uusien B1-kielen opetussuunnitelman perusteiden ja samalla voimaan tulevan uuden tuntijaon mukaan. B1-kieliä ovat perusopetuksessa toisena kotimaisena kielenä opiskeltavat ruotsi tai suomi ja vieras kieli. Jatkossa B1-ruotsin opetuksessa suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kieliympäristöön ja kulttuuriin sekä Pohjoismaihin tutustutaan jo 6. luokalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye