Opetushallituksen raportista selviää, millä ammattialoilla on tulevaisuudessa työvoimasta pulaa ja millä ylitarjontaa
Työvoimapulaa syntyy tulevaisuudessa monella alalla, kun työvoiman tarve kasvaa tai iso osa työntekijöistä eläköityy. Työvoimapulaa esiintyy monilla luonnonvara- ja soteammattialoilla sekä esimerkiksi energia-alalla. Toisilla aloilla työvoiman tarve taas vähenee. Uutta työvoimaa saadaan eniten koulutuksen kautta, mutta ammattialat saavat työvoimaa myös toisiltaan – ja vastaavasti myös menettävät sitä toisilleen.
Monen alan arvioidaan tulevaisuudessa kärsivän työvoimapulasta, kun samalla monille aloille ennakoidaan työvoiman ylitarjontaa eli tarjolla on liikaa työntekijöitä avautuviin työpaikkoihin nähden. Tulokset ilmenevät Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämän Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) tuottamista ennakointituloksista, joissa tarkasteltiin työmarkkinoiden kohtaantoa ammattialoittain vuonna 2028. Kun työpaikat ja työelämän tarpeet sekä tarjolla olevan työvoiman määrä tai osaaminen eivät kohtaa, puhutaan kohtaanto-ongelmasta.
Monella alalla työvoimapulaa syntyy työntekijöistä ison osan eläköityessä
OEF:in raportissa tarkastellaan 75 ammattialaa, joista 20:lla ennakoidaan vuonna 2028 olevan työvoimapulaa. Noin viidennes (19,6 %) vuoden 2019 työllisten määrästä työskentelee näillä aloilla. Työvoimapulaa syntyy varsinkin eläköitymisestä ja työvoimatarpeen voimakkaasta kasvusta.
Työvoimapulaa esiintyy esimerkiksi useilla luonnonvara-ammattiloilla, kuten maatalousyrittäjillä ja -työntekijöillä, metsätyöntekijöillä sekä kalastajilla ja kalanviljelijöillä. Näissä ammateissa jopa noin 30 %:a nykyisistä työntekijöistä eläköityy vuoteen 2028 mennessä.
– Lisäksi on kasvualoja, joissa työvoiman tarve kasvaa siinä määrin, että ammattialoille muodostuu työvoimapulaa. Näitä ovat esimerkiksi monet sote-ammatit, kuten lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät, toteaa opetusneuvos Kari Nyyssölä.
Muita ammatteja, joissa tekijöitä on liian vähän, ovat muun muassa energia-, vesi- ja jätehuollon työntekijät, vartijat ja valvojat, teollisuuden ja kaivostoiminnan tuotantojohtajat ja asiantuntijat sekä luonnontieteen ja matematiikan asiantuntijat.
Joillain aloilla työvoiman tarve vähenee, kun samaan aikaan suuri joukko suorittaa alalle tutkintoa
12 ammattialalla ennakoidaan puolestaan olevan liikaa työvoimaa suhteessa kysyntään. Vajaa viidennes (16,9 %) vuoden 2019 työllisistä työskentelee näillä aloilla.
Työvoiman ylitarjonnan taustalla on usein työvoiman vähenevä tarve. Työvoiman tarve vähenee huomattavasti painoalan työntekijöillä, mutta varsin paljon myös esimerkiksi avustavilla työtekijöillä, käsityötuotteiden valmistajilla ja hienomekaanikoilla.
– Ylitarjontaa voi syntyä myös koulutuksen kautta, kun alalle valmistuu työpaikkoihin nähden runsaasti uusia tutkinnon suorittaneita. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi kauneudenhoitotyöntekijät, taide- ja kulttuurialan suunnittelijat sekä LVI-asentajat, kertoo opetusneuvos Maria Clavert.
Ammattialat saavat uutta työvoimaa toisiltaan – ja vastaavasti menettävät sitä toisilleen
Ammattialat saavat uutta työvoimaa koulutuksen ja maahanmuuton kautta sekä työvoiman ulkopuolelta ja työttömyydestä töihin tulevien myötä. Näistä koulutuksella on selvästi suurin vaikutus: koulutuksesta valmistuvien osuus uuden työvoiman tarjonnasta on 82 %.
Maahanmuuton kautta saatavan työvoiman osuus työvoiman kokonaistarjonnasta on selvästi pienempi, 10 %, mutta sillä voi olla yksittäisten ammattialojen kohdalla suurikin merkitys. Maahanmuuttajataustaisten ennakoidaan työllistyvän muun muassa puutarhaviljelijöiksi, siivoojiksi ja puhdistustyöntekijöiksi sekä korkeakoulujen opettajiksi.
Ammattialat saavat uutta työvoimaa myös muilta aloilta ja vastaavasti menettävät työvoimaa muille aloille. Esimerkiksi monet asiantuntija-ammatit, kuten tutkimus- ja kehitysjohtajat sekä sovellusalan asiantuntijat ja ohjelmoijat, saavat huomattavasti työvoimaa muilta ammattialoilta. Samalla muun muassa myyjät ja kauppiaat sekä pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät menettävät työvoimaa muille aloille.
– Tällä hetkellä Suomella on työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma, ja sen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, jos muutoksia ei tehdä, opetusneuvos Kari Nyyssölä sanoo.
Osaamisen ennakointifoorumin mukaan työmarkkinoiden kohtaantoa voitaisiin parantaa muun muassa kehittämällä joustavia opintopolkuja ja lisäämällä muuntokoulutuksia, parantamalla koulutuksen laatua ja turvaamalla koulutuksen rahoitus, vahvistamalla työelämäyhteistyötä, parantamalla työnteon kannattavuutta, tukemalla liikkuvuutta, helpottamalla maahanmuuttoa sekä kehittämällä kielikoulutusta.
Tulokset kokonaisuudessaan on esitetty raportissa, josta työmarkkinoiden kohtaantoa voi tarkastella kunkin ammattialan mukaan.
Osaamisen ennakointifoorumi
Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuo yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita ennakoimaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, p. 029 533 1159, kari.nyyssola@oph.fi
opetusneuvos Maria Clavert, Opetushallitus, p. 029 533 1685, maria.clavert@oph.fi
Linkit
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15. Kesäaikana 1.6.–31.7. palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.
- puh. 0295 331 703 media@oph.fi
- Opetushallituksen verkkopalvelu: Medialle
- Tietosuojaseloste
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen
Inbjudan till mediatillfälle 5.8 kl. 13: Mot det nya läsåret 2024–202522.7.2024 12:24:01 EEST | Kutsu
Varmt välkommen till Utbildningsstyrelsens infotillfälle för media inför det nya läsåret!
Kutsu mediatilaisuuteen 5.8. klo 13: Kohti uutta lukuvuotta 2024–202522.7.2024 12:23:22 EEST | Kutsu
Tervetuloa Opetushallituksen lukuvuoden alun mediatilaisuuteen!
Korkeakoulujen toisessa yhteishaussa opiskelupaikka 54 000 hakijalle4.7.2024 11:16:49 EEST | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 144 300 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 54 100 eli 37 % hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 30 024 ja yliopistoon 24 052 hakijaa.
Studieplats för 54 000 i högskolornas andra gemensamma ansökan4.7.2024 11:15:42 EEST | Tiedote
I vårens andra gemensamma ansökan till högskolor deltog 144 300 sökande varav 54 100, det vill säga 37 % av de sökande, fick studieplats. 30 024 sökande antogs till utbildning vid en yrkeshögskola och 24 052 vid ett universitet.
Unga behöver stöd och uppmuntran till internationalisering – den minskade mobiliteten är en utmaning för hela samhället14.6.2024 10:23:58 EEST | Tiedote
Internationellt kunnande är en viktig resurs i dagens samhälle. Coronapandemin försvagade ytterligare den redan nedåtgående internationella mobiliteten och därmed även förvärvandet av internationellt kunnande. Nu efter pandemin stiger mobilitetssiffrorna igen, men utmaningarna och differentieringen såväl när det gäller läroanstalter som enskilda studerande utgör hinder för ökat internationellt kunnande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme