Tohtorikoulutuksen uudistaminen ja laajentaminen kasvattaa korkeasti koulutettujen osaajien määrää ja lisää TKI-toiminnan vaikuttavuutta

Suomen tavoittelema T&K-toiminnan määrän ja laadun kasvu vuoteen 2030 mennessä edellyttää osaavia TKI-tekijöitä. Ilman korkeasti koulutettuja osaajia ja oikeanlaista osaamista Suomen kunnianhimoinen pyrkimys nostaa T&K-menojen tasoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ei toteudu, ja rahoituksen vaikuttavuus jää toivottua vaatimattomammaksi.

Kasvava tutkijatarve on tunnistettu muun muassa parlamentaarisen TKI-työryhmän raportissa. Osana T&K-rahoitusta hallitus investoi 262 miljoonaa euroa tohtorikoulutuspilottiin eli tohtorikoulutuksen laajennukseen ja uudistamiseen vuosien 2024-2027 aikana. Pilotilla mahdollistetaan yliopistojen kyky vastata alati kasvavaan osaajapulaan ja vahvistetaan tutkijakoulutuksen saaneen työvoiman kasvua eri aloilla – koulutuksen laadusta tinkimättä.

– Tohtorikoulutus on merkittävä tekijä uuden tiedon synnyttämisessä ja laajentamisessa. Koulutuksella kasvatetaan uutta tulevaisuuden tekijöiden sukupolvea, joka luo kestävää, tutkimukseen pohjautuvaa kasvua yhteiskuntaamme ja lisää tiedon huoltovarmuutta.  Nyt tehtävät mittavat investoinnit tohtorikoulutuspilottiin osoittavat, että Suomessa on laaja ymmärrys nuorten tutkijoiden tärkeästä roolista yhteiskunnan kehittämisessä, toteaa Unifin puheenjohtaja, rehtori Jukka Kola.

Tohtorikoulutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen on käynnistetty

Julkisuudessa on keskusteltu paljon tohtorikoulutuksen volyymin kasvattamisesta: tohtorikoulutuspilotilla tavoitellaan yhteensä tuhannen uuden tohtorin koulutusta nykyisen 1600 valmistuvan tohtorin lisäksi (luku vuodelta 2022). Oleellinen osa pilottia on sen laadullinen tavoite eli suomalaisen tohtorikoulutuksen uudistaminen, tehostaminen ja sen vaikuttavuuden vahvistaminen.

Tohtorikoulutuksen uudistaminen ja nopeuttaminen siten, että tulevat tohtorit valmistuvat neljän vuoden tavoiteajassa ja että tohtoritason osaajat siirtyvät työelämän eri sektoreille edellyttää väitöskirjatukijoiden mahdollisuutta paneutua tutkimustyöhön päätoimisesti. Lisäksi uudistaminen tarkoittaa, että yliopistojen nykyistä tohtorikoulutusta on tehostettava, ja yhteistyötä ja verkostoja vahvistettava yliopistojen ulkopuolelle.

Työ tohtorikoulutuksen kehittämiseksi on jo aloitettu Unifin tohtorikoulutuksesta vastaavien vararehtoreiden voimin, ja työtä tulee jatkamaan tohtorikoulutuksen kokonaisuusuudistamiseen keskittyvä kehittämistyöryhmä. Ryhmä tulee laatimaan yhteisiä kansallisia periaatteita väitöskirjatutkijoiden koulutukselle sekä pohtimaan osaltaan tutkijanurapolkujen monipuolistamista ja vahvistamista yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan

Tohtoreiden osuus yksityisen sektorin T&K-työntekijöistä on kasvanut jatkuvasti. Mikäli kehitys jatkuu saman suuntaisena, yksityinen sektori ohittaa yliopistosektorin suurimpana tohtoreiden työllistäjänä parin vuoden kuluttua, todetaan Sivistystyönantajien syyskuussa julkaistussa Tohtorit työelämässä -tilastokatsauksessa. Kansallisen T&K–rahoituksen määrän merkittävä kasvattaminen lisää entisestään tarvetta nostaa tohtorien määrää yritysten T&K-toiminnassa.

Tohtoreiden työllistyminen yliopiston ulkopuolelle vaativiin TKI-asiantuntijatehtäviin edellyttää tohtoreiden työelämäkytkennän sujuvoittamista ja erilaisten osaamistarpeiden huomioimista. Tähän päästään entistä tiiviimmällä yhteistyöllä yliopistojen ja yritysten välillä jo tohtorikoulutusvaiheessa.

– Työelämän osaamistarpeiden laaja huomioiminen tohtorikoulutuksen kehittämisessä on edellytys sille, että tuleva osaaminen kanavoituu oikein ja synnyttää vipuvaikutusta, kuten korkeaa osaamistasoa vaativien ja korkeaa jalostusarvoa tuottavien työtehtävien määrän nousua. Tätä yhteistyötä rakennetaan ja vahvistetaan pilotoinnin osana. Tohtorikoulutuspilotti on näytön paikka yliopistoille sekä tohtorikoulutuksen ammattimaistamisessa ja tehostamisessa että nuorten tohtoreiden sijoittumisessa vaativiin TKI-tehtäviin yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja muiden korkeakoulujen ulkopuolisiin organisaatioihin, joissa TKI-osaamista tarvitaan, painottaa Unifin tutkimusvararehtoreiden puheenjohtaja Jari Hämäläinen.

Tohtorikoulutuspilotti on huomattava panostus, jolla vahvistetaan tieteen tekemistä ja tieteellisen tutkimuksen ja korkean osaamisen vaikuttavuutta yhteiskunnassa laajasti. Yliopistoilla on vahva yhteinen sitoutuminen ja tahtotila pilotin toteutukseen laadukkaasti ja onnistuneesti. Uudistamalla suomalaista tohtorikoulutusta ja monipuolistamalla tutkijanuria yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa vahvistetaan alan houkuttelevuutta ja mahdollistetaan lahjakkaimpien opiskelijoiden suuntautuminen tutkijapolulle.

Lisätietoja:
Jukka Kola, puheenjohtaja, Unifi, p. 029 450 5050
Jari Hämäläinen, puheenjohtaja, Unifin tutkimusvararehtori verkosto, p. 040 596 1999