Keliakian esiintyvyys Suomessa on kasvussa
Tuore tutkimus osoittaa, että keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista. Sairaus on silti yhä vahvasti alidiagnosoitu.
Tampereen yliopiston tutkijoiden juuri julkaistusta tutkimuksesta selviää, että keliakian esiintyvyys on jatkanut kasvuaan Suomessa. Sama Keliakiatutkimuskeskuksen tutkimusryhmä selvitti jo aiemmin, että vuosien 1980 ja 2000 välillä keliakiaa sairastavien määrä Suomessa kymmenkertaistui.
Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista. Nyt saatujen tulosten perusteella keliakiaa sairastaa jo 2,4 prosenttia suomalaisista.
– Tämä ei johdu pelkästään paremmasta diagnostiikasta, vaan taudin todellinen esiintyvyys väestössä on myös kasvanut. Keliakiasta on tullut kansansairaus, Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja ja sisätautiopin professori Katri Kaukinen toteaa.
Maailmanlaajuisesta perspektiivistä katsoen keliakian esiintyvyys on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Syytä keliakian lisääntymiseen ei kuitenkaan tiedetä.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine eli gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Suolen limakalvovaurio puolestaan häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Keliakia voi ilmetä monenlaisina oireina missä iässä tahansa. Tyypillisimpiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, vatsakipu, vatsan turvotus ja raudanpuuteanemia.
Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen taipumus. Nyt tehdyssä tutkimuksessa saatiin lisäksi vahvistusta aiempiin näyttöihin siitä, että jos henkilöllä on todettu jokin muu autoimmuunisairas, lisää se riskiä myös keliakian puhkeamiseen. Tällaisia autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta.
Keliakia on edelleen vahvasti alidiagnosoitu Suomessa ja maailmalla. Tämä lisää haastetta terveydenhuollolle.
– On tärkeää ymmärtää keliakian moninainen taudinkuva, ja epäillä taudin olemassaolon mahdollisuutta herkästi. Keliakian vasta-ainetestejä kannattaisi käyttää matalalla kynnyksellä. Niiden avulla keliakia pystytään joko diagnosoimaan suoraan tai tietyissä tilanteissa vasta-ainepositiivinen henkilö voidaan ohjata jatkotutkimuksiin, Kaukinen sanoo.
Keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, josta keliaakikot hyötyvät taudinkuvasta riippumatta.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Alimentary Pharmacology and Therapeutics -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri Kaukinen
katri.kaukinen@tuni.fi
0503247864
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme