Syke ja Luke tiedottavat: Tarkastelukehikko Suomen luonnontilaisten ja vanhojen metsien tunnistamiseen on valmistunut
EU:n biodiversiteettistrategiassa edellytetään, että kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät suojellaan tiukasti EU:n jäsenvaltioissa. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tarkastelleet tutkimustiedon avulla, miten luonnontilaiset ja vanhat metsät voidaan tunnistaa Suomessa EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Syken ja Luken raportin käsikirjoitus valmistui 4.12. ja luovutettiin ympäristöministeriölle.

Vanhojen metsien suojelemiseksi on vahva tietopohja
EU:n komission ohjeistuksessa on määritelty indikaattorit luonnontilaisille metsille ja vanhoille metsille erikseen. Luonnontilaisten metsien (primary forest) osalta noudatetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmää, joka on ollut käytössä monissa jäsenmaissa suojelualueilta koottavan tiedon raportoinnissa jo aiemmin. Vanhat luonnontilaiset metsät muodostavat osan EU:n komission ohjeistuksessa määritellyistä vanhoista metsistä. Vanhat metsät (old-growth forest) on kuitenkin laajempi käsite, sillä se sisältää vanhoja metsiä, jotka rakenteeltaan ja dynamiikaltaan alkavat riittävästi muistuttaa vanhaa luonnontilaista metsää. Sekä iän että luonnontilaisuuden vähimmäisvaatimukset ovat alhaisemmat kuin vanhoilla luonnontilaisilla metsillä.
Raportin “Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu” käsikirjoituksessa on
- tarkasteltu pohjoismaisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen keskeisten indikaattorien eli puuston iän ja kuolleen puun määrän vaihtelua luonnontilaisissa metsissä,
- koottu valtakunnan metsien inventointiaineistoja hyödyntäen luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien potentiaalisia pinta-aloja eri metsäkasvupaikoilla ja maan eri osissa (suurin osa näistä metsistä on jo suojeltu),
- arvioitu aiempien vanhojen metsien inventointiohjeita ja verrattu niitä EU:n ohjeistukseen.
Syken ja Luken tarkastelun lopputuloksena muodostuu luonnontilaisille ja vanhoille metsille ikää ja kuollutta puuta sekä muita indikaattoreita hyödyntävä tarkastelukehikko, jota voidaan käyttää kohteiden tunnistamisessa ja rajaamisessa. Vanhoja metsiä määritteleville kriteereille ei tutkimustiedosta voi johtaa yksiselitteisiä kynnysarvoja. Tarkastelukehikko ei siten tarjoa valmista ratkaisua vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi. Prosessin seuraavassa vaiheessa ympäristöministeriö valmistelee yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa kansalliset kriteeriehdotukset poliittista päätöksentekoprosessia varten.
”EU:n ohjeistus vaatii tulkintaa ja siksi tarjoamme laajan, tutkimukseen ja aiempiin inventointitietoihin pohjautuvan tietopaketin päätöksenteon tueksi. Viime kädessä kriteerien määrittelyssä on kyse poliittisesta päätöksestä”, sanoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Suurin osa luonnontilaisista ja vanhoista metsistä sijaitsee jo suojelluilla alueilla ja pohjoisessa Suomessa sekä valtion mailla. Lasketut pinta-ala-arviot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella vanhojen metsien suojelun vaikutuksia puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien alaan, mikäli lopulliset vanhojen metsien kriteerit vastaavat laskelmissa käytettyjä kriteereitä,” sanoo tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.
"Tiedämme, että luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Tutkimuslaitostemme asiantuntemuksella nyt tehty kooste on arvokas tietopohja kansalliselle työlle. Suurin osa Suomen edustavimmista vanhoista metsistä on jo kartoitettu. On kustannustehokasta käyttää aiempia selvityksiä, kun suojeltavia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä tunnistetaan”, sanoo yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.
”EU:n BD-strategian luonnontilaiset ja vanhat metsät Suomessa” -hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja hankkeen rahoitti ympäristöministeriö. Käsikirjoitus julkaistaan Syken raportteja -julkaisusarjassa alkuvuodesta 2024.
Ruotsinkielinen versio tiedotteesta valmistuu tiistai-iltapäivällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo SyrjänenProjektipäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 666etunimi.sukunimi@syke.fiKari T. KorhonenTutkimuspäällikkö, johtava tutkijaLuonnonvarakeskus
VMI-pohjaiset pinta-ala-arviot
Juha SiitonenTutkijaLuonnonvarakeskus
Puh:295325491etunimi.sukunimi@luke.fiLinkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi3.7.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä.
Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide2.7.2025 08:51:03 EEST | Tiedote
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme