Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito Suomen uusin kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa

Suomen ja viiden muun maan hakemus Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on hyväksytty Botswanassa 6.12.2023. Monikansallisessa hakemuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Ranska, Saksa, Espanja, Tšekki ja Unkari. Suomessa hakemusta tuki 17 lasialan toimijaa. Hakemuksen tekemistä koordinoi Suomen Lasimuseo yhteistyössä Museoviraston kanssa. Yhteistyö on vahvistanut lasialan verkostoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

”Olemme ylpeitä uudesta Unesco-kohteestamme, joka tekee näkyväksi lasialan taitajia sekä aineettoman kulttuuriperinnön kytköksiä suomalaiseen designiin. Suomessa on vahvaa käsityöalan osaamista, joka saa nyt ansaittua tunnustusta”, hehkuttaa Leena Marsio Museovirastosta.

Käsityönä valmistettu lasi tuo yhteen aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön 

Lasiin liittyvä tietotaito on tuhansia vuosia vanhaa ja silti edelleen hyvin elinvoimaista. Lasia muotoillaan ja koristellaan sekä kylmänä että kuumana, ja siitä valmistetaan onttoja lasiesineitä, litteää lasia ja kruunulasia. Lasin työstäminen vaatii vahvaa käsityöosaamista, jonka vaalimisessa koulutuksella on merkittävä rooli. Jokaisella tekijällä on omat tekniikkansa ja tyylinsä, ja jokainen käsityönä valmistettu lasiesine on uniikki. 

”Lasiesineillä on suomalaisille erityinen merkitys. Niiden estetiikkaa ihaillaan ja niiden korkeasta laadusta ja tunnettuudesta koetaan ylpeyttä. Unescon päätös on osaltaan mahdollistamassa, että tietotaito säilyy ja kehittyy edelleen”, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther sanoo.

Lasin työstäminen on käsityötä ja elävää aineetonta kulttuuriperintöä, mutta syntyvät lasiesineet ovat myös aineellista perintöä ja designia. Suomalainen lasidesign on jo hyvin tunnettua, ja Unescon tunnustus tukee ennestään niin perinteentaitajien kuin suomalaisen lasin arvostusta maailmalla. 

Jo 20 vuotta Unescon aineetonta sopimusta

Vuonna 2023 on juhlittu elävän perinnön teemavuotta, sillä Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on täyttänyt 20 vuotta. Suomi on ollut sopimuksen jäsenmaa kymmenen vuotta.  

Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on Suomesta aiemmin nimetty saunaperinne, kaustislainen viulunsoitto sekä monikansallinen pohjoismainen limisaumaveneperinne. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.

Aineetonta kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 676 kohdetta 140 maasta. Vuoden 2023 kokouksessa käsiteltiin 45 uutta hakemusta.

Suomessa kartutetaan Elävän perinnön wikiluetteloa, josta löytyy jo 240 kohdetta yli 200 taholta. Elävän perinnön kansallisesta luettelosta löytyy 86 kohdetta. Unescon luetteloihin ehdotetaan sellaisia kohteita, jotka on ensin valittu Suomessa Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kansalliseen luetteloon puolestaan valitaan parin vuoden välein kohteita, jotka perinneyhteisöt ovat ehdottaneet vuosittain täydentyvään Elävän perinnön wikiluetteloon. Lasinpuhallus on lisätty kansalliseen luetteloon vuonna 2017 osana ensimmäisiä nimityksiä