Museovirasto

Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito Suomen uusin kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa

Jaa

Botswanassa kokoontuva aineettoman kulttuuriperinnön hallitustenvälinen komitea on nimennyt käsityönä valmistettuun lasiin liittyvän tiedon, taidon ja tekniikan Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 6.12.2023. Monikansallisen hakemuksen hyväksyminen luetteloon on kunnianosoitus lasinpuhallukselle sekä suomalaiselle aineettomaan kulttuuriperintöön nojaavalle designille. 

Lasinpuhaltaja Johannes Rantasalo valmistaa muotoilija Heikki Orvolan teoksia Nuutajärvellä vuonna 2022. Kuva: Ella Tommila / Suomen lasimuseo.
Lasinpuhaltaja Johannes Rantasalo valmistaa muotoilija Heikki Orvolan teoksia Nuutajärvellä vuonna 2022. Kuva: Ella Tommila / Suomen lasimuseo.

Suomen ja viiden muun maan hakemus Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on hyväksytty Botswanassa 6.12.2023. Monikansallisessa hakemuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Ranska, Saksa, Espanja, Tšekki ja Unkari. Suomessa hakemusta tuki 17 lasialan toimijaa. Hakemuksen tekemistä koordinoi Suomen Lasimuseo yhteistyössä Museoviraston kanssa. Yhteistyö on vahvistanut lasialan verkostoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

”Olemme ylpeitä uudesta Unesco-kohteestamme, joka tekee näkyväksi lasialan taitajia sekä aineettoman kulttuuriperinnön kytköksiä suomalaiseen designiin. Suomessa on vahvaa käsityöalan osaamista, joka saa nyt ansaittua tunnustusta”, hehkuttaa Leena Marsio Museovirastosta.

Käsityönä valmistettu lasi tuo yhteen aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön 

Lasiin liittyvä tietotaito on tuhansia vuosia vanhaa ja silti edelleen hyvin elinvoimaista. Lasia muotoillaan ja koristellaan sekä kylmänä että kuumana, ja siitä valmistetaan onttoja lasiesineitä, litteää lasia ja kruunulasia. Lasin työstäminen vaatii vahvaa käsityöosaamista, jonka vaalimisessa koulutuksella on merkittävä rooli. Jokaisella tekijällä on omat tekniikkansa ja tyylinsä, ja jokainen käsityönä valmistettu lasiesine on uniikki. 

”Lasiesineillä on suomalaisille erityinen merkitys. Niiden estetiikkaa ihaillaan ja niiden korkeasta laadusta ja tunnettuudesta koetaan ylpeyttä. Unescon päätös on osaltaan mahdollistamassa, että tietotaito säilyy ja kehittyy edelleen”, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther sanoo.

Lasin työstäminen on käsityötä ja elävää aineetonta kulttuuriperintöä, mutta syntyvät lasiesineet ovat myös aineellista perintöä ja designia. Suomalainen lasidesign on jo hyvin tunnettua, ja Unescon tunnustus tukee ennestään niin perinteentaitajien kuin suomalaisen lasin arvostusta maailmalla. 

Jo 20 vuotta Unescon aineetonta sopimusta

Vuonna 2023 on juhlittu elävän perinnön teemavuotta, sillä Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on täyttänyt 20 vuotta. Suomi on ollut sopimuksen jäsenmaa kymmenen vuotta.  

Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on Suomesta aiemmin nimetty saunaperinne, kaustislainen viulunsoitto sekä monikansallinen pohjoismainen limisaumaveneperinne. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.

Aineetonta kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 676 kohdetta 140 maasta. Vuoden 2023 kokouksessa käsiteltiin 45 uutta hakemusta.

Suomessa kartutetaan Elävän perinnön wikiluetteloa, josta löytyy jo 240 kohdetta yli 200 taholta. Elävän perinnön kansallisesta luettelosta löytyy 86 kohdetta. Unescon luetteloihin ehdotetaan sellaisia kohteita, jotka on ensin valittu Suomessa Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kansalliseen luetteloon puolestaan valitaan parin vuoden välein kohteita, jotka perinneyhteisöt ovat ehdottaneet vuosittain täydentyvään Elävän perinnön wikiluetteloon. Lasinpuhallus on lisätty kansalliseen luetteloon vuonna 2017 osana ensimmäisiä nimityksiä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, 02953 36017

Hanna Mamia-Walther, museonjohtaja, Suomen lasimuseo, 040 330 4100, hanna.mamia-walther@riihimaki.fi

(6.12.) Minna Karvonen, johtaja, OKM, minna.karvonen@gov.fi, p. +358 2953 30142

Mirva Mattila, kulttuuriasiainneuvos, OKM, mirva.mattila@gov.fi, p. +358 2953 30269

Uta Lauren, hankkeen valmistelevan työryhmän asiantuntijajäsen Suomesta, lasialan asiantuntija, 040 131 3054, uta.lauren@gmail.com

Kuvat

Paula Pääkkönen 2022. Avustajina Otto Koivuranta, Anna Matczak. Kuva: Sani Lappalainen
Paula Pääkkönen 2022. Avustajina Otto Koivuranta, Anna Matczak. Kuva: Sani Lappalainen
Lataa
Lasinpuhaltaja Olavi Helander Humppilan Lasi Oy:n lasitehtaalla Humppilassa 10. lokakuuta 1963. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.
Lasinpuhaltaja Olavi Helander Humppilan Lasi Oy:n lasitehtaalla Humppilassa 10. lokakuuta 1963. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.
Lataa

Linkit

Museovirasto Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Museiverket har digitaliserat 3 700 HBL:s och Östnylands pressbilder av Finlands historia21.2.2024 11:42:43 EET | Tiedote

I maj 2023 tilldelade Konstsamfundet Museiverkets Journalistiska bildarkiv JOKA ett anslag på 145 495 euro för digitalisering av Hufvudstadsbladets, Östnylands och Västra Nylands pressbildsamlingar. Med anslaget har JOKA digitaliserat händelser och stämningar från krigstiden till återuppbyggnadsperioden och 1960-talet när Finland moderniserades. Fler bilder kommer att publiceras under 2024.

Harvinaisen kivikautisen hirvenpääkirveen materiaaliksi selvisi kvartsiitti1.2.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Kuusamosta toukokuussa 2023 löytynyttä hirvenpääkirvestä ja sen löytöpaikkaa on tutkittu tarkemmin. Kivilajiksi osoittautui kvartsiitti, jota löytyy läheltä löytöpaikkaa. Kirveen löytöpaikan kaivauksissa löytyi kivikautinen asuinpaikka, mutta hirvenpääkirves on sitä tuhansia vuosia nuorempi. Samalla määritettiin myös Säkkijärven ja Kortesjärven hirvenpääesineiden kivilajit.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye