Vaasan yliopisto

Miksi kansainvälisiä yhteisyrityksiä lakkautetaan, ja miten se vaikuttaa emoyhtiön arvoon?

Jaa

Roman Filenko on tutkinut väitöskirjassaan kansainvälisten yhteisyritysten lakkauttamisen syitä ja lakkauttamisen vaikutuksia emoyhtiöihin. Hän tarkasteli yhteisyrityksiä, joiden pääkonttori sijaitsi Pohjoismaissa. Tulosten mukaan tietty lakkauttamismuoto, kuten yritysosto, myynti tai likvidointi, ei vaikuta emoyhtiön arvoon samalla tavalla kuin esimerkiksi toimintaympäristön ominaisuudet.

Roman Filenko Vaasan yliopiston kampuksella Tritonia-kirjastossa
Roman Filenkon mukaan emoyhtiöiden olisi pyrittävä tunnistamaan tietyn lakkauttamismuodon todennäköisyys jo yhteisyrityksen perustamisvaiheessa. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi

– Vaikka kansainväliset yhteisyritykset voidaan lakkauttaa useilla eri tavoilla, emoyhtiöt käyttävät yleensä kolmea tapaa: yritysostoa, jossa ostetaan kumppanin osakkeet ja kasvatetaan oma omistusosuus sataan prosenttiin; likvidointia eli yrityksen lopettamista kokonaan ja varojen jakamista osakkaille; sekä myyntiä eli osakkeiden myyntiä kumppaneille tai kolmansille osapuolille, sanoo Vaasan yliopistossa 8. joulukuuta väittelevä Roman Filenko.

Menestyksestä voi seurata yritysosto, osakkaiden riidasta likvidointi – määrittävät tekijät vaikuttavat lakkauttamistavan valintaan eri tavoin

Filenkon väitöskirjan mukaan tiettyjen määrittävien tekijöiden ja lakkauttamistavan valinnan välillä on suora yhteys. Tulokset osoittavat, että emoyhtiöt päätyvät likvidoimaan yhteisyrityksensä silloin, kun yhteisyrityksen johtamiseen vaikuttaa merkittävä osakkaiden välinen konflikti tai kun yhteisyrityksen voittomarginaali on alhainen. Lisäksi likvidointi on todennäköisempää silloin, kun yhteisyrityksen toimintamaassa on suuri poliittinen epävakaus tai heikko immateriaalioikeuksien suoja.

Tulokset paljastavat myös, että osakkaiden tasavahvat omistusosuudet edistävät päätöstä myydä yhteisyritys paikalliselle osakkaalle. 

Kansainvälisen yhteisyrityksen perustamismotiivilla on jonkin verran vaikutusta yritysoston valintaan yhteisyrityksen lakkauttamisen muotona. Tämä vaikutus vahvistuu, mikäli kansainvälinen yhteisyritys on perustettu tavoittelemaan uusia markkinoita, hakemaan tehokkuutta tai strategisia sijoituksia.

Lisäksi yritysosto valitaan muodoksi usein silloin, jos yhteisyrityksen kulttuurinen etäisyys emoyhtiöstä on pieni ja emoyhtiöllä on enemmistöosuus yhteisyrityksestä. Lisäksi yhteisyrityksen vakiintuneisuus ja hyvä tuloskunto vaikuttavat yritysoston mahdollisuuteen positiivisesti.

Roman Filenkon mukaan emoyhtiöiden olisi pyrittävä tunnistamaan tietyn lakkauttamismuodon todennäköisyys jo yhteisyrityksen perustamisvaiheessa. Pitkän aikavälin investointisuunnitelmat kannattaa laatia tämän perusteella.

Lakkauttamistapa ei yksinään vaikuta arvoon

Filenkon väitöstutkimuksen mukaan yhteisyrityksen lakkauttamisella tai lakkauttamismuodon valinnalla ei yksinään ole merkittävää vaikutusta emoyhtiön arvoon. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos yhtälöön lisätään tiettyjä isäntämaihin liittyviä tekijöitä.

Esimerkiksi kansainvälisen yhteisyrityksen divestointi suuren poliittisen riskin maista lisää emoyhtiöiden arvoa, koska ne pääsevät poistumaan epävarmasta toimintaympäristöstä ja pienentämään transaktiokustannuksia eli kaupanteon kuluja.

Toisaalta havaittiin, että kun yhteisyritykset myydään tai lopetetaan sellaisissa isäntämaissa, joissa immateriaalioikeuksien suoja on korkealla tasolla, vaikutus emoyhtiön arvoon onkin negatiivinen. Vaikutus johtuu päätöksestä jättää markkinat, joissa yrityksillä on suotuisat olosuhteet tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

– Yritysjohto voi hyötyä väitöskirjani tuloksista, koska ne auttavat ennustamaan kansainvälisen yhteisyrityksen lakkauttamisen aiheuttamaa vaikutusta. Lisäksi tutkimus korostaa tarvetta ottaa huomioon isäntämaan olosuhteet valitessa lakkauttamismuotoa, sanoo Filenko.

Filenko käytti väitöskirjassaan tietoja 105:stä kansainvälisestä yhteisyrityksestä, joiden pääkonttori sijaitsi Pohjoismaissa (Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa) ja jotka lakkautettiin vuosina 2000–2020. Yrityksiä tarkasteltiin uudelleen vuonna 2022.

Väitöstilaisuus

KTM Roman Filenkon väitöstutkimus “Determinants of International Joint Ventures Termination Mode Choice and Parent Firms’ Value Creation” tarkastetaan perjantaina 8.12.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa. 

Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta: (Zoom, salasana: 874426)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Desislava Dikova (Vienna University of Economics and Business) ja kustoksena professori Peter Gabrielsson.

Väitöskirja

Filenko, Roman (2023) Determinants of International Joint Ventures Termination Mode Choice and Parent Firms’ Value Creation. Acta Wasaensia . Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Lisätiedot

Roman Filenko, sähköposti: roman.filenko (@) uwasa.fi

Roman Filenko on syntynyt Pietarissa, Venäjällä. Hän valmistui tradenomiksi vuonna 2017 Lapin ammattikorkeakoulusta. Filenko suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2018 Vaasan yliopistossa. Hänen pääaineenaan oli strateginen liiketoiminnan kehittäminen. Tällä hetkellä Filenko työskentelee väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Roman Filenko Vaasan yliopiston kampuksella Tritonia-kirjastossa
Roman Filenkon mukaan emoyhtiöiden olisi pyrittävä tunnistamaan tietyn lakkauttamismuodon todennäköisyys jo yhteisyrityksen perustamisvaiheessa. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi
Lataa
Roman Filenko ja väitöskirjataulu.
Roman Filenko naulasi väitöskirjansa Vaasan yliopiston väitöskirjatauluun. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi
Lataa
Roman Filenko Tritonia-kirjastossa Vaasan yliopiston kampuksella.
Roman Filenko. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto

Väitös: Informaatioresilienssi auttaa selviytymään kriisien tuottamassa epävarmuudessa19.3.2024 09:38:04 EET | Tiedote

Peräkkäiset ja toistensa kanssa limittyvät kriisit voivat aiheuttaa tiedon puutetta, olennaisen informaation hukuttavaa tietotulvaa tai jopa tiedon vääristymistä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta informaatioresilienssiä eli kriisinkestävyyttä myös informaatioon liittyviä häiriöitä kohtaan. Tarvitsemmekin epävarmuuden hyväksyvää ja tietämättömyyden myöntämistä tukevaa toimintakulttuuria, ilmenee Aino Rantamäen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Vaasan yliopiston uusi yhteistyömalli yhdistää yritykset ja väitöskirjatutkijat – Yrityksille tarjolla uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita, väitöskirjatutkijoille houkutteleva urapolku7.3.2024 08:40:19 EET | Tiedote

Vaasan yliopistossa luodaan väitöskirjatutkijan ja yrityksen tai yhteisön välille uusi yhteistyömalli, jossa yrityksen tutkimusintressit voidaan yhdistää väitöskirjatutkimukseksi. Väitöskirjatutkija sitoutuu yhteistyöyrityksen ja Vaasan yliopiston yhdessä rahoittamaan neljän vuoden väitöskirjatutkimukseen. CoDoc – Collaborative Doctoral Partnership Model -hanke on Pohjanmaan liiton rahoittama.

Digitaalinen verkkoalusta tuo biokaasutoimijat yhteen Pohjanmaan maakunnissa14.2.2024 12:20:26 EET | Tiedote

Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusi tutkimushanke DigiBiogasHubs aikoo tuoda pohjalaismaakuntien biokaasutoimijat yhteistyöhön uuden digitaalisen verkkoalustan avulla. Kehitettävän alustan avulla edistetään eri alueilla sijaitsevien biokaasuhubien eli klustereiden kehittymistä, vuorovaikutusta sekä biokaasumarkkinoiden kehittymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye