Väitös: Yhteiskuntaan kuulumisen kokemus on keskeinen osa itsenäistyvien nuorten hyvinvointia

Jaa

Itsenäistyvät nuoret haluavat kuulua ja osallistua yhteiskuntaan. YTM Jenni Kallion väitöstutkimuksen mukaan osa nuorista jää kuitenkin vaille kokemusta siitä, että he ovat yhteiskunnan arvokkaita jäseniä. Yhteiskunta arvostaa heitä usein vasta tulevina kansalaisina ja ohjaa heitä ensisijaisesti löytämään paikkansa työelämässä. Kallion tutkimus korostaa, että nuoret ovat monin tavoin aktiivisia yhteisöissään ja yhteiskunnassa. Kokemus yhteiskunnan jäsenyydestä on keskeinen osa heidän hyvinvointiaan.

Jenni Kallio (Kuva: Tomi Hanhiniemi)
Jenni Kallio (Kuva: Tomi Hanhiniemi)

Yhteiskuntatieteiden maisteri Jenni Kallio tutki väitöskirjassaan itsenäistyvien nuorten kansalaisuuden kokemusten muodostumista yhteiskunnan viranomais- ja palvelujärjestelmässä. Tutkimukseen osallistui 17–27-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka olivat hakeneet palveluista tukea itsenäistymisen kysymyksiin.

Kallion väitöskirja on ensimmäinen nuorisotutkimuksen väittelyalan väitöstutkimus Tampereen yliopistossa ja koko Suomessa.

– Tutkimuksessa olin kiinnostunut siitä, miten itsenäistyvien nuorten suhde yhteiskuntaan rakentuu. Heidän kokemuksensa itsestään yhteiskunnan jäseninä muodostuvat arkisissa kohtaamisissa ja sosiaalisissa suhteissa, kun heille muodostuu kuva omista mahdollisuuksistaan osallistua ja kuulua yhteiskuntaan. Palvelujärjestelmä näyttäytyi tutkimuksessani keskeisenä paikkana näiden kokemusten rakentumiseen, Kallio kertoo lähtökohdistaan.

Palvelujärjestelmä voi estää nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan

Yhteiskunnassa nuorten odotetaan itsenäistyvän tietyn kaavan mukaisesti. Heidän tulisi kouluttautua, kiinnittyä yhteiskuntaan mahdollisimman ripeästi palkkatyön kautta ja osallistua yhteiskuntaan taloudellisesti tuottavina veronmaksajina. Palvelujärjestelmän keskeinen tehtävä on tukea nuoria näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

– Samalla palvelut kuitenkin vahvistavat nuoriin kohdistuvia odotuksia siitä, millä tavalla arvostetun kansalaisen asema yhteiskunnassa saavutetaan. Erityisesti järjestelmä vahvistaa ajatusta yksilöiden vastuusta edetä kohti asemaa työmarkkinoilla ja riippumattomuutta yhteiskunnan tukiverkostosta. Tiedämme kuitenkin, että nuorten ei yhteiskunnallisten murrosten olosuhteissa ole aina helppoa saavuttaa tämän kaltaisia työmarkkinakansalaisuuden määreitä, eivätkä lähtökohdat valintojen tekemiseen ole samanlaiset kaikille nuorille, Kallio muistuttaa.

Kallion mukaan olisi välttämätöntä tunnustaa, että hyvinvointivaltioon kohdistuvat leikkaukset ja säästöihin pyrkivät uudistukset heikentävät etenkin niiden nuorten tilannetta, jotka jo entuudestaan ovat heikommassa asemassa eivätkä välttämättä saa tukea lähipiiristään. Nuoret kokevat, että arvostetun kansalaisen aseman saavuttamiseksi heiltä odotetaan itsevastuullisuutta ja itsestään huolehtimista, mutta palveluissa ei kuitenkaan ole riittävästi mahdollisuuksia tukea heitä.  

– Kun nuoria ohjataan ennen kaikkea työmarkkinoille, heidän muut tuen tarpeensa saatetaan sivuuttaa, eikä heitä myöskään nähdä yhteiskuntaan monin tavoin osallistuvina kansalaisina. Tämä voi johtaa laiminlyönnin ja ohittamisen kokemuksiin. Näin palvelujärjestelmän käytännöt ja katveet saattavat itse asiassa heikentää nuorten suhdetta yhteiskuntaan, vaikka tarkoitus on päinvastainen, Kallio toteaa.

Nuoret neuvottelevat oikeuksistaan osallistua yhteiskuntaan omilla tavoillaan

Kallion väitöstutkimus tuo esiin, että vaikka nuoret usein yrittävät sopeutua heille tarjottuun kapean ja paineita tuottavaan kansalaisen malliin, he myös haastavat sitä. Esimerkiksi nuorten arkipäiväinen vastarinta voi heidän näkökulmastaan olla keino vahvistaa omaa toimijuutta, saada äänensä kuuluviin, ja neuvotella kansalaisuuden normien väljentämisestä.

Esimerkiksi laitoksesta ”hatkaamalla” nuoret voivat toimijuuttaan rajoittavissa olosuhteissa tavoitella oikeuksiaan sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen. Palvelujärjestelmässä vastarinnan teot tulkitaan usein kuitenkin sääntörikkomuksina, jotka vahvistavat nuoriin kohdistuvaa rajoittavaa kontrollia.

– Tukea hakevista nuorista saatetaan ajatella, että he ovat ongelmallisia, passiivisia ja kyvyttömiä osallistumaan yhteiskuntaan. Tutkimukseni perusteella kyse on kuitenkin siitä, että yhteiskunnassa ei tunnisteta itsenäistyvien nuorten moninaisia tapoja osallistua. Tämän seurauksena sivuutetaan nuorten pyrkimykset olla osa yhteiskuntaa ja vaikuttaa siihen, Kallio toteaa.

Palveluissa nuoria tulisi tukea kansalaisina

Kallion tutkimuksen keskeinen havainto on, että nuoriin tulisi palveluissa suhtautua ennen kaikkea arvokkaina kansalaisina, joilla velvollisuuksien ohella on myös oikeuksia. Itsenäistyvillä nuorilla on oikeus riittävään huolenpitoon ja turvallisuuden kokemuksiin, mutta myös oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan ja saada kokemuksia itsestään arvostettuna yhteiskunnan jäsenenä.

– Se, että itsenäistyvien nuorten omat ajatukset ja toiveet kansalaisuuden toteuttamisesta saavat vastakaikua, niitä on mahdollista edistää yhdessä muiden kanssa ja että ympäröivä yhteisö näkee tämän toimijuuden arvokkaana, luo hyvinvointia ja vahvistaa yhteiskuntaan kiinnittymistä.

– Tutkimukseni osoittaa, että arvostuksen ja tunnustuksen saaminen ovat itsenäistyvien nuorten perustavanlaatuisia tarpeita ja olennainen osa hyvinvointia. Yhteiskunnassa on kyettävä vastaamaan näihin tarpeisiin nykyistä moninaisemmin tavoin, Kallio kiteyttää.

Väitöstilaisuus perjantaina 8. joulukuuta

Yhteiskuntatieteiden maisteri Jenni Kallion nuorisotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Eletty, opittu, kamppailtu: itsenäistyvien nuorten kansalaisuuden rakentuminen institutionaalisessa järjestelmässä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 8.12.2023 klo 12 Keskustakampuksella, Päätalon salissa D 11 (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tarja Tolonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta.

Yhteyshenkilöt

Jenni Kallio
jenni.kallio@tuni.fi

Kuvat

Jenni Kallio (Kuva: Tomi Hanhiniemi)
Jenni Kallio (Kuva: Tomi Hanhiniemi)
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimuksesta tukea toisen kotona suoritettavan työn turvallisuuteen sote-alalla29.2.2024 15:30:37 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston SafeKoti-tutkimushankkeen tulokset tuovat esiin positiivisesti työn turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksissa korostuvat asiakkaasta saatava tieto, tiedonkulku eri hoitavien tahojen kesken, työtehtävien selkeys, vertaistuki ja suora kontakti esihenkilöön sekä työnjako, jossa huomioidaan muun muassa siirtymiin varattava aika ja allokoidaan riittävä aika asiakasta kohden. Suurimpia kokonaisuuksia olivat työn organisointiin ja kotiin työympäristönä liittyvät asiat.

Väitös: Hammasperäiset bakteerit voivat vaikuttaa aivoinfarktin syntyyn29.2.2024 08:15:00 EET | Tiedote

Aivoinfarkti sekä muut sydän- ja verisuonitaudit ovat maailman johtavia kuolinsyitä. Perinteisten riskitekijöiden lisäksi infektiosairauksilla näyttäisi olevan oma osuutensa näiden sairauksien taustalla, joskin tarkka mekanismi on jäänyt epäselväksi. Väitöskirjatutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakka selvitti hammasperäisten bakteerien osuutta aivoinfarktin synnyssä.

Väitös: Muokattavat noroviruksen kaltaiset partikkelit voivat auttaa kehittämään tulevaisuuden rokotteita esimerkiksi syöpää vastaan28.2.2024 08:20:00 EET | Tiedote

Koronaviruspandemia osoitti, kuinka mullistavia vaikutuksia virustaudeilla ja toisaalta niitä vastaan kehitettävillä uusilla rokoteteknologioilla voi olla koko ihmiskunnalle. Väitöskirjatutkimuksessaan FM Vili Lampinen kehitti noroviruksen kaltaiseen partikkeliin perustuvan työkalun, joka voi toimia pohjana uusien rokotekandidaattien kehittämiselle seuraavassa vastaavassa pandemiassa. Se voi myös tuoda rokotteet ratkaisuksi olemassa oleviin ongelmiin, kuten syöpään.

Antti Luoto: Tehokas tietotekninen arkkitehtuuri tukee 360-asteen videokatsojista kerättävien lokien hyödyntämistä27.2.2024 11:34:46 EET | Tiedote

360-asteen videoiden yleistymisen myötä on alan teollisuudessa ja tutkimuksessa kasvanut kiinnostus siihen, miten ihmiset näitä videoita katsoessaan toimivat. Katsojien toiminnasta kerätyn lokitiedon ja sen analysoinnin avulla voidaan esimerkiksi kehittää parempia 360-asteen videoita hyödyntäviä sovelluksia sekä keventää videoiden aiheuttamaa tietoverkkojen kuormitusta. Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Antti Luoto tutkii, mitä tarkoittaa 360-asteen videoiden katsojien lokittaminen, miksi sitä tehdään ja miten sitä voidaan tehdä tehokkaasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye