Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2023: Vakavaraisuus on säilynyt vahvana – geopoliittisen tilanteen tuoma epävarmuus korostaa vakavaraisuuden ja riskienhallinnan merkitystä
Finanssisektorin toimintaympäristö on heikentynyt edelleen syksyn aikana, kun korkeat korot ja talouskasvun hiipuminen rasittavat kotitalouksia ja yrityksiä. Erityisesti tilanne on koetellut kiinteistö- ja rakennussektoria. Myös geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta ja finanssisektorin riskejä. Kohonneiden riskien aikana vakavaraisuuden, vahvan riskinkantokyvyn ja varautumisen merkitys korostuu.
Suomen talouden heikon kehityksen seurauksena työttömyys on ollut kasvussa, ja yritysten konkurssit ovat lisääntyneet Suomessa. Korkojen nousu on näkynyt muun muassa luottoriskien kasvuna. Lisäksi varsinkin riskillisempien yritysten ja hankkeiden rahoituksen saatavuus on tiukentunut. Kiinteistösektorilla rakentamisen hidastuminen on ollut erityisen voimakasta ja kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet selvästi. Epävarmuutta lisää se, että korot saattavat säilyä pidempään korkeammalla tasolla.
– Finanssivalvonta arvioi, että taloustilanne jatkuu vaikeana lähikuukausina ja mahdollisesti vielä ensi vuoden alussakin. Lisäksi geopoliittiset jännitteet luovat paljon yleistä epävarmuutta. On erittäin tärkeää, että finanssisektorin toimijat pysyvät riskitietoisina ja riskinkantokykyisinä. Tämä koskee niin synkentyneiden talousnäkymien tuomia riskejä kuin kyberriskien hallintaa, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Finanssivalvonta arvioi, että pääsääntöisesti alalla on hyvä häiriönsietokyky. Vahvana säilynyt vakavaraisuus antaa finanssisektorin toimijoille suojaa heikkenevän toimintaympäristön tuomilta riskeiltä.
Pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus paranivat hyvän tuloskehityksen myötä – taloyhtiölainojen luottoriskien kasvu jatkunut
Pankkisektorin vakavaraisuus parani vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 17,8 % (12/2022: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,1 % (12/2022: 20,6 %). Pankkisektorin liiketulos oli merkittävästi edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa parempi korkokatteen vahvan kasvun jatkuessa. Luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät pankkien yritys- ja kotitalousluottoasiakkaiden kohonneista luottoriskeistä. Järjestämättömät taloyhtiölainat kasvoivat, ja luottoriskiltään kohonneiden taloyhtiölainojen kasvu jatkui vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Myös kiinteistö- ja rakennussektorilla luottoriskiltään kohonneiden luottojen osuudet ovat jatkaneet kasvuaan. Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ja luottotappiot ovat kuitenkin edelleen maltillisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa.
Suomalaispankkien likviditeettitilanne on vahva ja pankkisektorin maksuvalmius on parantunut. Suomen pankkisektorin keskimääräistä korkeampi riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa kuitenkin pankit mahdollisille markkinahäiriöille, ja yleinen korkotason nousu on kasvattanut myös kotimaisten pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia.
Työeläkesektorin vakavaraisuus on edelleen vahvalla tasolla hienoisesta heikentymisestä huolimatta
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste oli 126,2 % syyskuun lopussa (12/2022: 127 %). Vakavaraisuusaste on heikentynyt kuluvan vuoden aikana hieman, kun sijoitustuotto (3,0 %) on jäänyt vastuuvelan tuottovaatimusta (3,7 %) matalammaksi. Osakkeiden, korkojen sekä muiden sijoitusten tuotto on ollut positiivinen kuluvan vuoden aikana. Kiinteistösijoitusten tuotto on ollut negatiivinen (-1,7 %). Työeläkelaitoksilla suorien ja epäsuorien kiinteistösijoitusten osuus sijoitusallokaatiossa on noin 12 %. Pääosa kiinteistösijoituksista on suoria kiinteistöomistuksia kotimaassa. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema on heikentynyt kuluvan vuoden aikana vähentyneen vakavaraisuuspääoman sekä kasvaneen riskinoton vuoksi tasolle 1,6 (12/2022: 1,7). Työeläkelaitosten stressikestävyys osakeshokkeja vastaan on edelleen kohtuullisella tasolla. Työeläkelaitokset kestävät myös merkittäviä negatiivisia arvonmuutoksia epälikvideissä kiinteistö- ja pääomarahastosijoituksissa.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde kääntyi nousuun
Syyskuun lopussa vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli 291,1 % (12/2022: 301,6 %). Kolmannella vuosineljänneksellä osakkeiden markkinahintojen kääntyminen laskuun laski pääomavaatimusta ja vahvisti vakavaraisuutta. Pitkät korot hieman nousivat, ja pitkäaikaisten vastuiden markkina-arvo laski. Syyskuun lopussa niiden arvo oli alimmillaan Solvenssi II -sääntelyn aikana. Oma varallisuus kuitenkin laski kesäkuun loppuun verrattuna, koska sijoitus- ja vakuutusliiketoiminnan kannattavuus heikkeni.
Tammi-syyskuun sijoitustuotot olivat 2,3 % (1–6/2023: 2,6 %). Kaikista sijoituslajeista saatiin positiiviset tuotot, mutta tuotot heikkenivät tammi-kesäkuuhun verrattuna. Kiinteistösijoitusten tuotot olivat matalimmat yli kymmeneen vuoteen. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta heikensi korvauskulujen kasvu. Eniten kasvoivat sairausvakuutuksen maksetut korvaukset.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui kesästä
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde nousi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja oli 270,7 % (12/2022: 256,9 %). Vakavaraisuuspääomavaatimus laski enemmän kuin omat varat. Tätä selittivät sijoitustuottojen lasku ja osakehintojen muutosten vaikutuksia tasaavan symmetrisen mukautustekijän muutos.
Henkivakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat 2,1 % vuoden alusta (1–6/2023: 2,4 %) ja olivat pitkän aikavälin keskiarvoa matalammalla tasolla. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen aikana korko- ja osakesijoitustuotot laskivat, mutta kiinteistösijoitustuotot nousivat hieman vuokratuottojen ansiosta.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapäivystys
palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
- Financial sector’s capital position as at 30 September 2023: Solvency has remained strong – uncertainty caused by the geopolitical situation underlines the importance of solvency and risk management
- Kapitaltäckning och solvens i den finansiella sektorn 30.9.2023: Kapitaltäckning och solvens fortsatt starka – osäkerheten på grund av den geopolitiska situationen framhäver betydelsen av soliditet och riskhantering
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som överfördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtalsvillkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.
Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.
FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.
Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme