Vuosi 2024 on karkausvuosi, jolle osuu kymmenen arkivapaapäivää

Joka neljäs vuosi helmikuun loppuun lisätään karkauspäivä. Ilman karkauspäivien lisäämistä vuodenajat ja kalenteri alkaisivat pikkuhiljaa kulkea eri tahtia.

– Kalenterivuoden pituus 365 vuorokautta ei ole yhteismitallinen tähtitieteellisen vuoden kanssa. Maalta kuluu kierrokseensa Auringon ympäri 365 vuorokautta, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Niinpä neljässä vuodessa ylimääräisiä tunteja kertyy noin vuorokauden edestä, selvittää erikoissuunnittelija Asko Palviainen Yliopiston almanakkatoimistosta.

Pääsääntöisesti karkausvuosia ovat kaikki neljällä jaolliset vuodet, kuten tuleva vuosi 2024. Poikkeuksen tekevät tasavuosisadat: ne ovat karkausvuosia vain, jos ne ovat jaollisia luvulla 400. Tästä syystä vuosi 2000 oli karkausvuosi mutta 2100 ei ole.

Karkauspäivää vietetään 29. helmikuuta

Karkausvuosina helmikuussa on 28 päivän sijaan 29 päivää.

– Vuoteen 1996 saakka suomalaisessa kalenterissa karkauspäivä oli 24.2. vanhan roomalaisen karkauskuukauden alkamisen mukaan. Tuolloin kalenterimme nimipäivät, jotka olivat tavallisina vuosina 24.–28.2., siirtyivät karkausvuosina päivän eteenpäin, Palviainen kertoo.

Vuodesta 2000 lähtien on karkauspäivä ollut 29.2. ja helmikuun nimipäivät ovat pysyneet paikoillaan. Itse karkauspäivä on nimipäivätön.

Vuodesta 1988 lähtien Suomessa on syntynyt karkauspäivänä yli 1400 lasta, 100–200 joka karkauspäivä. Niin päivänsankaria kuin onnittelijoita hämmentää, minä päivänä syntymäpäivää vietetään niinä vuosina, kun karkauspäivää ei ole. Onko parempi ratkaisu helmikuun viimeinen päivä 28.2. vai sitä seuraava päivä 1.3.? Pääsääntöisesti jokainen karkauspäivänä syntynyt voi itse valita, mitä pitää syntymäpäivänään normaalivuotena. Virallisissa yhteyksissä, kuten täysi-ikäiseksi tullessa, rajapyykki katsotaan ylitetyksi vasta maaliskuun ensimmäisenä.

Arkivapaapäivät vuonna 2024

Arkipäivälle mahdollisesti osuvia vapaapäiviä on suomalaisessa kalenterissa yhteensä yksitoista, mutta yhteen vuoteen niitä voi osua 7–10. Joukkoon on laskettu juhla- ja pyhäpäivien lisäksi juhannus- ja jouluaatto, koska ne ovat useimmilla työehtosopimukseen merkittyjä vapaapäiviä.

– Vuonna 2024 arkivapaapäiviä on maksimimäärä eli kymmenen. Tosin karkausvuoden vuoksi myös työpäiviä on ensi vuonna yksi tavallista enemmän, Palviainen muistuttaa.

Vuonna 2024 arkivapaapäivistä vain loppiainen osuu viikonloppuun, sillä 6.1. on lauantai. Uudenvuodenpäivää 1.1. vietetään maanantaina. Vappu 1.5. on keskiviikkona ja helatorstai 9.5. heti seuraavalla viikolla, eli toukokuun alussa on kaksi nelipäiväistä viikkoa. Itsenäisyyspäivä 6.12. osuu perjantaille, joten loppuvuonna tiedossa on pitkä viikonloppu parhaaseen pikkujouluaikaan. Vuoden 2024 joulunaika osuu keskelle viikkoa: jouluaatto on tiistaina, joulupäivä keskiviikkona ja tapaninpäivä torstaina.

 

Lisätietoja:

Asko Palviainen, erikoissuunnittelija, 02941 22942, asko.palviainen@helsinki.fi

Onerva Ollila, viestintäkoordinaattori, 02941 22943, onerva.ollila@helsinki.fi

Lisätietoja almanakkatoimistosta

Yliopiston almanakkatoimisto on suomalaisen kalenterin ylin asiantuntija. Tarjoamme ajankohtaista tietoa sekä nimipäivistä, liputuspäivistä että kalenterin merkkipäivistä. Tunnemme kattavasti ajanlaskun ja kalentereiden globaalia ja suomalaista historiaa. Palvelemme kalenterintekijöitä, mediaa ja kansalaisia kaikissa kalentereihin liittyvissä asioissa.

Helsingin yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Yliopiston almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi julkaisemme vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja vastaamme suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta. Yliopiston almanakkatoimiston tehtäviin kuuluu myös suomalaisen merkkipäivä- ja nimipäiväkulttuurin ylläpitäminen.

Yliopiston almanakkatoimiston liiketoimintaa hoitaa Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, jonka omistaja on Helsingin yliopiston rahastot. Yhtiön tuotot ohjataan Helsingin yliopiston koulutukseen ja tutkimukseen. Yhtiön hallitus tekee myös päätökset suomalaiseen kalenteriin hyväksyttävistä merkkipäivistä. Yliopiston almanakkatoimistossa on viisi työntekijää ja sen liikevaihto vuonna 2022 oli 712 000 euroa.