Lääkärijärjestöt päivittivät suosituksensa – Työnantajan on turvattava lääkärin oikeus riittävään ja jatkuvaan täydennyskoulutukseen

Koronapandemian aikana täydennyskoulutuksen määrä putosi tuntuvasti (ks. liitetaulukko), eikä määrä ole edelleenkään palautunut aiemmalle, saati suositellulle tasolle. Hyvinvointialueiden säästöpaineet uhkaavat nekin leikata osansa täydennyskoulutukseen suunnatuista resursseista. Finska Läkaresällskapet, Duodecim ja Suomen Lääkäriliitto ovat nyt antaneet lääkäreille ja heidän työnantajilleen uuden suosituksen täydennyskoulutuksesta. 

Lääkärien ammatillisen kehittymisen on toteuduttava jatkuvana, riittävänä, monipuolisena ja laaja-alaisena. Näin voidaan edistää turvallista potilashoitoa, kustannusvaikuttavuutta sekä terveydenhuollon hyvää laatua, joihin juuri nyt olisi investoitava tietoisesti.  

“Täydennyskoulutus on paitsi lääkärin oikeus myös velvollisuus. Se on koko työuran mittaista oppimista ja ammattitaidon ylläpitoa. Lääketieteellinen tieto kehittyy koko ajan ja potilaan hyvä hoito edellyttää jatkuvaa tietojen päivitystä. Täydennyskoulutus kasvattaa osaamispääomaa”, täsmentää Duodecimin koulutuspäällikkö Panu Kiviranta.  

Suosituksessa työnantajaa kehotetaan mahdollistamaan ja kustantamaan lääkärille vuodessa vähintään 10 työpäivän verran ulkopuolista täydennyskoulutusta. Kustannuksista vastaavat työnantajat, ja ne ovat osa terveydenhuollon kuluja.  

Suosituksen mukaan lääkärin työn tulisi lisäksi sisältää toimipaikkojen sisäistä koulutusta, osaamisen kehittämistä ja omatoimista opiskelua vähintään viisi tuntia viikossa. Täydennyskoulutukseksi ei lasketa esimerkiksi työnantajan tietojärjestelmiin liittyvää tai muuta perehdytystä.  

”Täydennyskoulutuksen tulee olla osaamisperustaista ja aiheiltaan kattaa lääkärin työssään tarvitsemat moninaiset tiedot ja taidot. Osaamisen kehittämisen täytyy perustua lääketieteelliseen tutkimustietoon ja yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin,” korostaa Suomen Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro. 

Täydennyskoulutuksen pitää olla suunnitelmallista ja monipuolista 

Suosituksen mukaan jokaisen lääkärin ja toimipaikan osaamisperustainen täydennyskoulutus-suunnitelma tulisi päivittää vähintään kerran vuodessa. Täydennyskoulutusmäärien toteutumista tulee myös seurata ja arvioida ammatillisen kehittymisen toteutumista.  

”Kun työnantaja suunnittelee henkilöstölleen täydennyskoulutusta, on huolehdittava paitsi yksilön myös koko työyhteisön osaamisen riittävästä ja monipuolisesta karttumisesta”, painottaa Finska Läkaresällskapetin hallituksen jäsen Lena Sjöberg.   

“Täydennyskoulutus on olennainen investointi paitsi henkilöstön osaamiseen ja sitä kautta potilashoidon laatuun myös lääkärien työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Tämä voi olla vahva valtti myös rekrytoidessa”, Sami Heistaro korostaa.  

Täydennyskoulutusten muodot ovat kehittyneet viime vuosina ja etäkoulutusten määrä on kasvanut. Täydennyskoulutuksen yksi tehtävä on edistää ammatillista verkostoitumista, minkä vuoksi myös lähikoulutuksen mahdollistaminen on tärkeää. 

Viimeisin lääkärijärjestöjen täydennyskoulutussuositus on vuodelta 2007. Muutokset lääkärin työssä, yhteiskunnan tasolla sekä koulutuskentällä edellyttivät suosituksen päivittämistä tähän päivään.  

Lisätietoja antavat: 

Koulutuspäällikkö Panu Kiviranta, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, sähköposti: panu.kiviranta@duodecim.fi 

Koulutuspäällikkö Sami Heistaro, Suomen Lääkäriliitto, sähköposti:sami.heistaro@laakariliitto.fi 

Finska Läkaresällskapetin hallituksen jäsen Lena Sjöberg, sähköposti:: lena.sjoberg@helsinki.fi 

Lähde: Työmarkkinatutkimus 2022 -tutkimus, Suomen Lääkäriliitto