Väitös: Ilmastonmuutos voi hyödyttää uusiutuvan energian tuotantoa Merenkurkussa

Nebiyu Girgibon väitöstutkimus yhdistää veden laadun, ilmastonmuutoksen, maan kohoamisen ja rannikon energiaratkaisut ja käsittelee niiden muutoksia Vaasan alueen läheisyydessä.

Pitkän aikavälin säätietoihin sekä vedenlaatutietoihin perustuvat tutkimuksen tulokset osoittivat, että ilman ja veden lämpötila sekä kasviplanktonin runsaudesta kertova klorofyllipitoisuus (klorofylli-a) nousi Merenkurkun saaristossa tiettyinä kuukausina.

– On hyvin todennäköistä, että ilman lämpötilan ja vedenlaatuindikaattorien eli veden lämpötilan ja klorofyllipitoisuuden välillä on suora ja epäsuora syy-yhteys. Tutkimuksen havainnot vahvistavat hypoteesin, että ilmastonmuutoksen ja maankohoamisen vaikutus saattaa paikallisesti poiketa maailmanlaajuisista ennusteista, sanoo Girgibo.

Pitkän aikavälin säätietojen (1959–2019) mukaan ilman lämpötila nousi Merenkurkussa huhtikuussa ja heinäkuussa. Veden lämpötila puolestaan nousi kymmenen vuoden tietojen mukaan maalis-, kesä- ja heinäkuussa ja laski helmikuussa. Klorofylli-a-pitoisuus kasvoi maaliskuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa, syyskuussa ja joulukuussa.

Sedimenttilämpöä lisää kesäkaudella – talvella voi käydä toisin

Girgibon väitöskirjassa mahdollisia uusiutuvan energian sovelluksia olivat muun muassa vesistölämmönvaihdin ja sedimenttienergian tuotanto. Sedimenttilämmön tuotantotietoja saatiin kahdelta mittauspaikalta Vaasan Suvilahdesta.

Veden lämpötilan nousun todettiin edistävän sedimentin lämpöenergian tuotantoa kesäkaudella. Vaikutus on kuitenkin paikkariippuvaista ja riippuu myös lämmönkeruuputkiston asennussyvyydestä. Talvella ilmastonmuutoksen vaikutus saattaa jopa vähentää sedimenttilämmön tuotantoa, mikä johtuisi eristävän lumipeitteen pienenemisestä.

Tutkimuksessa analysoitiin uusiutuvan energian eri muotojen riskejä ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä vastaavasti uusiutuvan energian riskejä ympäristölle. Riskianalyysien mukaan ilmastonmuutoksen vaikutusten riskit olisivat suurimmat peltobiomassalle. Vastaavasti vaikutus maalämpöön olisi vähäisin. Peltobiomassalla olisi myös haitallisimmat vaikutukset ympäristöön ja vastaavasti aurinkokeräimillä pienimmät.

Girgibo selvitti tutkimuksessa myös maankohoamista. Väitöskirjan mukaan ilmastonmuutoksen, maankohoamisen ja merenpinnan nousun välinen yhteys on monimutkainen. Vaasan alueella maan kohoamisen odotetaan edelleen ylittävän mahdollisen merenpinnan nousun.

– Siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin voimme pienentää kasvihuonepäästöjä. Näin voidaan vähentää ilmastonmuutoksen syitä ja vaikutuksia, muistuttaa Girgibo.

Väitöskirja

Girgibo, Nebiyu (2023). Results of seaside energy solutions in land uplift and climate change in the Kvarken Archipelago: A mixed-method investigation. Acta Wasensia 525. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

M.Sc. Nebiyu Girgibon energiatekniikan alaan kuuluva väitöstutkimus “Results of Seaside Energy Solutions in Land Uplift and Climate Change in the Kvarken Archipelago: A Mixed-Method Investigation” tarkastetaan keskiviikkona 13.12.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: Zoom, salasana: 935985.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Margareta Björklund-Sänkiaho (Åbo Akademi) ja kustoksena FT Erkki Hiltunen.

Lisätiedot

Nebiyu Girgibo, puh. 029 449 8720, sähköposti: nebiyu.girgibo@uwasa.fi

Nebiyu Girgibo on kotoisin Addis Abebasta Etiopiasta. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon limnologian alalla Jyväskylän yliopistossa. Hän työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Vaasan yliopistossa.