Marraskuu oli Pohjois-Karjalassa kylmä ja luminen

Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa noin kolme astetta keskimääräistä viileämpi. Marraskuun keskilämpötila oli maakunnassa -5 °C, kun keskilämpötila on pitkän aikavälin seurantajaksolla ollut -1,9 °C.
 
Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa ajankohdan keskiarvoon verrattuna vähän runsaampi. Kuukauden aikana satoi 57–68 mm, kun pitkän aikavälin keskimääräinen sademäärä on ollut 57 mm. Runsaimmat lumisateet painottuivat marraskuun alkupuolelle.
 
Pielisen vedenkorkeus oli marraskuun lopussa noin 69 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa ylempänä. Vedenpinta laski marraskuun aikana 19 cm. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa laskua pitkälle kevääseen. 
 
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta nousi Arvinsalmen asteikolla mitattuna 11 cm marraskuun aikana. Marras-joulukuun vaihteessa Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 59 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Ennusteen mukaan vedenpinnan korkeus pysyy loppuvuoden ajan samalla tasolla ja kääntyy vuodenvaihteen jälkeen hitaaseen laskuun.
 
Juuan Kajoonjärvellä sekä Varisvesi Karvion ylä -mittapisteellä, Kermanjärven ylä -mittapisteellä, Viinijärven Vaivion mittapisteellä, Juojärven Juurikkasalmella sekä Ruunaalla vedenkorkeus oli 0–27 cm pitkäaikaisen tarkastelujakson keskiarvoa ylempänä. Pyhäjärvi Syrjäsalmella vedenpinnan korkeus oli 2 cm pitkäaikaisen tarkastelujakson keskiarvoa alempana.
 
Pielisjoen, Lieksanjoen, Koitajoen, Jänisjoen sekä Varisvesi Karvion marraskuun keskivirtaamat olivat noin puolitoistakertaisia keskimääräiseen verrattuna. Höytiäisen Puntarikosken sekä Saramojoen Roukkajankosken virtaamat olivat marraskuussa noin kolme neljäsosaa pitkäaikaistarkastelun keskivirtaamasta. 
 
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli marraskuun lopussa Kontiolahden Jakokoskella 13 cm ja Nurmeksen Juutilankankaalla 15 cm keskimääräistä alempana. Kontiolahden Jaamankankaalla vedenpinta oli 29 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaaralla 96 cm keskimääräistä ylempänä. Kuuksenvaaran korkeat vedenpinnankorkeudet selittyvät mittauspisteen läheisyydessä toteutetuilla metsänhakkuilla ja maanmuokkauksella.
 
Marraskuun lopussa Pohjois-Karjalan havaintopisteillä oli 1–3 cm routaa, kun keskimääräisesti ajankohtana routaa on 2–6 cm. Kuukauden alkupuolen runsaat lumisateet selittävät havaittua tulosta, eristäen maanpinnan kovilta pakkasilta.
 
Maakuntamme vesistöissä jäätä jo esiintyy, ja pienemmät järvet sekä lammet ovat juuri umpeen jäätyneitä. Pyhäselältä saatiin kauden ensimmäinen jäähavainto 30.11.2023, jolloin jäänpaksuudeksi mitattiin 8 cm. Vesistöjen jäät ovat pääsääntöisesti liian heikkoja turvalliseen jäänpaksuuden mittaamiseen. On syytä muistaa, että vasta 5 cm:n vahvuinen teräsjää kantaa yhden henkilön turvallisesti. Samankin vesistön eri osissa jäätilanne voi nyt vaihdella suuresti. 

Jäällä liikuttaessa on noudatettava suurta varovaisutta ja varustauduttava jäänaskalein.
 
Pielisjoella toteutettiin 24.–27.11.2023 viikonloppuna jääkansiajot hyydetulvien ehkäisemiseksi. Vesivoimalaitokset pienensivät virtaamaa jääkannen muodostumisen edistämiseksi. Jääkannella pyritään ehkäisemään hyyteen ja hyydepatojen muodostumista. Jääkansi muodostui ja kansi pysyi paikallaan, kun virtaamat palautettiin entiselle tasolle.