Tutkimus: Eliittilukion käyminen vaikuttaa koulutustavoitteisiin, mutta ei tulotasoon
Eliittilukiossa opiskelu ja sosiaalinen ympäristö voivat vaikuttaa myönteisesti koulutustavoitteisiin ja todennäköisyyteen suorittaa yliopistotutkinto. Oppimistuloksiin ja tulotasoon myöhemmässä elämässä eliittilukioilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta, todetaan VATT:n, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimuksessa.
Eliittilukiot – eli maineikkaat lukiot, joihin on korkea sisäänpääsykeskiarvo, ovat vuodesta toiseen lukiovertailujen kärjessä oppilaiden ylioppilaskirjoitusmenestyksen ansiosta. VATT:n, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimus Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes tarkastelee suomalaisten eliittilukioiden vaikutuksia oppimistuloksiin ja pitkällä aikavälillä tulo- ja koulutustasoon.
Tutkimuksen ovat laatineet Mika Kortelainen (VATT), Lassi Tervonen (VATT & Aalto-yliopisto) ja Ohto Kanninen (Labore). Pitkän aikavälin vaikutuksista on ollut aiemmin vain niukasti tutkimusnäyttöä – Suomesta ei lainkaan.
Eliittilukion käymisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia oppimistuloksiin
Eliittilukion käyneet oppilaat suoriutuvat hyvin: heillä on korkea keskiarvo, lähes kaikki heistä osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin ja suoriutuvat niistä hyvin, sekä todennäköisemmin kirjoittavat pitkän matematiikan.
Tämä selittyy kuitenkin valikoitumisella, eikä niinkään eliittilukioiden vaikutuksella. Se tarkoittaa, että jo valmiiksi parhaat oppilaat valikoituvat eliittilukioihin ja he suoriutuisivat todennäköisesti yhtä hyvin myös toisessa lukiossa. On myös huomionarvoista, etteivät eliittilukioiden ulkopuolelle jäävät hakijat päädy välttämättä merkittävästi vähemmän selektiivisiin lukioihin.
”Eliittikoulujen vaikutuksia oppimistuloksiin on tutkittu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja Suomen osalta yhdessä aiemmassa VATT:n ja Laboren yhteistutkimuksessa. Yleinen tulos näissä tutkimuksissa on se, että eliittilukion käymisen vaikutukset oppimistuloksiin ovat vähäisiä tai niitä ei voi erottaa tilastollisesti nollasta”, kertoo Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Lassi Tervonen.
Eliittilukion käyminen nostaa todennäköisyyttä hakea yliopistoon
Tutkimustuloksissa ei löytynyt merkittäviä vaikutuksia tulotasoon vielä 31–35-vuotiaana. Tyypillisesti yliopistokoulutuksen positiiviset vaikutukset tulotasoon näkyvät noin 30 ikävuoden jälkeen. On oletettavaa, että näin olisi myös eliittilukion käyneiden ihmisten kohdalla, mikäli eliittilukion käymisestä olisi merkittävää hyötyä.
Eliittilukion käyminen näyttää kuitenkin nostavan todennäköisyyttä yliopiston käymiselle, ja toisaalta laskevan todennäköisyyttä ammattikorkeakoulun käymiselle. Yksi mahdollinen selitystekijä on sosiaalinen ympäristö eliittilukioissa. Eliittilukiot kannustavat oppilaitaan korkean saavutusprofiilin koulutuspoluille ja oppilaitoksen oppilaat ovat todennäköisesti tietyiltä ominaisuuksiltaan samankaltaisia.
”Tulokset ovat yhdenmukaisia esittämämme mahdollisen selityksen kanssa: eliittilukiossa opiskelulla ei ole vaikutuksia yksilön osaamiseen tai tuottavuuteen, mutta sillä on vaikutuksia koulutustavoitteisiin”, toteaa Tervonen.
Vaikutusten arviointi tutkimusasetelmassa
Tutkimus vertailee niitä hakijoita, jotka niukasti ylittävät sisäänpääsyrajan hakijoihin, jotka niukasti jäävät sen alle. Ei ole syytä olettaa, että näiden hakijajoukkojen taustatekijöiden välillä olisi suuria eroja. Tutkimusasetelma mahdollistaa siten eliittilukioiden vaikutusten arvioinnin.
Eliittilukioilla viitataan tutkimuksessa lukioihin, joiden yleislinjan keskiarvoraja on ollut korkeimman 10 prosentin joukossa. Tutkimuksessa on tutkittu vuosina 1991–1999 lukioiden yleislinjoille hakeneita ja siten tarkasteltu pitkän aikavälin vaikutuksia 35 ikävuoteen asti laajoja rekisteriaineistoja hyödyntämällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lassi TervonenVäitöskirjatutkijaAalto-yliopisto
Puh:040 573 4634lassi.tervonen@aalto.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tulanet: Kehysriihen T&K-rahoituksen lisäykset tulevat tarpeeseen – tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan tulossa 40 miljoonaa euroa17.4.2024 16:16:13 EEST | Tiedote
Hallitus päätti eilen 16. huhtikuuta päättyneessä kehysriihessä muun muassa valtion tutkimuslaitosten post doc -ohjelmasta, jonka rahoituksella palkattaisiin yhteentoista valtion tutkimuslaitokseen 85 tutkijatohtoria vuosina 2025–2028. ”Olemme tyytyväisiä päätökseen”, sanoo Mikael Collan, VATT:n ylijohtaja ja valtion tutkimuslaitoksia edustavan Tulanetin puheenjohtaja.
VATT: Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n uusi tutkimusraportti. ”Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaasti sokerittomiin juomiin”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Tulanet: Kehysriihessä T&K-rahoitusta satsattava post doc -ohjelmaan – 60 miljoonalla eurolla halutaan lisätä tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä26.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet ehdottaa, että T&K-rahoitusta suunnataan huhtikuun kehysriihessä uuteen post doc -ohjelmaan. “60 miljoonalla eurolla saamme luotua 120 uutta määräaikaista tutkijatohtorin paikkaa, joissa toimitaan läheisessä yhteistyössä etenkin elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Tulanet-verkoston puheenjohtaja, VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.
Tutkimus: Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki lisäsi osatyökykyisten työntekoa hieman21.2.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki, eli mahdollisuus lisätä työntekoa väliaikaisesti menettämättä oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, lisäsi osatyökykyisten ansioita etenkin mielenterveyskuntoutujien joukossa. Kokonaisvaikutus oli kuitenkin maltillinen, käy ilmi VATT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Arkiliikunnan terveyshyödyt kiinnostavat – moni valitsee silti auton7.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereella tehty kokeilu osoittaa, että kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset kiinnostavat. Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia ja motivoi valitsemaan vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme