Hallituksen julkisen talouden tavoitteet eivät todennäköisesti toteudu

Petteri Orpon hallitus pyrkii finanssipolitiikallaan vahvistamaan julkista taloutta ja hillitsemään velkaantumista. VTV:n finanssipolitiikan valvojien mukaan hallituksen esittämien julkisen talouden tavoitteiden toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä.

Hallituksen tavoitteena on, että julkisen talouden velan suhde bruttokansantuotteeseen kääntyisi laskuun ja että tulojen ja menojen erotus kohenisi –1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämän vuoksi hallitus haluaa vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 loppuun mennessä.

Valvojien mukaan hallituksen finanssipolitiikka käsittää myös sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät tue mainittuja tavoitteita. Esimerkiksi neljän miljardin suuruinen, erityisesti liikenteeseen kohdistuva investointiohjelma voi heikentää julkista taloutta tulevina vuosina. Lisäksi hallitusohjelmaan ei ole kirjattu verotusta tai muita julkisia tuloja koskevia tavoitteita, jotka tukisivat tavoitellun rahoitusaseman saavuttamista.

”Viimeaikaisten talousennusteiden valossa tavoitteiden toteutuminen on epätodennäköistä. Ennusteisiin sisältyy toki aina epävarmuutta, eivätkä kaikki hallituksen toimet ole niissä mukana. Jotta rahoitusasematavoite saavutettaisiin, tarvitaan todennäköisesti lisää ja uudenlaisia toimenpiteitä”, ekonomisti Suvi Kangasrääsiö sanoo.

VTV:n ylitarkastaja Sini Salmen mukaan vaalikauden kehyspäätös ei vastaa hallitusohjelman linjauksia ja menokehykseen sisältyvät menot on esitetty epäselvästi. Hallituksen investointiohjelma on hallitusohjelman vastaisesti sisällytetty kehyspäätökseen vain osittain. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että kehyksen piiriin kuuluvia menoja pitäisi vähentää 1,5 miljardia euroa. Kehyspäätöksessä kehysmenojen tasoa laskettiin kuitenkin vain 0,9 miljardia euroa.

”Vaikka kehystason asettamiseen liittyykin epäselvyyksiä, vaalikauden aikana noudatettava kehyssääntö on muotoiltu toimivaksi, ja sen avulla on mahdollista pitää kehysmenot hallituksen päättämällä tasolla”, Salmi sanoo.

Suomen finanssipolitiikkaan vaikuttavat EU-maiden yhteiset finanssipoliittiset säännöt, joiden uudistamista jäsenmaat ja Euroopan parlamentti käsittelevät parhaillaan. Uuden yksinkertaisemman säännöstön tavoitteena on parantaa jäsenmaiden julkisen talouden velkakestävyyttä.

Suomen talouden suhdannetila on edelleen viilentynyt kuluvana vuonna ja näkymät ovat heikot. Finanssipolitiikan valvojat arvioivat myös valtiovarainministeriön talousennustetta, johon valtion budjetti pohjautuu. Ennuste nähdään kokonaisuutena realistisena, vaikka se on muita ennustelaitoksia optimistisempi ensi vuoden BKT:n osalta ja muita pessimistisempi julkisyhteisöjen alijäämän suhteen.

Nykyistä finanssipolitiikkaa valvojat kuvaavat kevyesti vastasykliseksi ja suhdanteeseen sopivaksi edellyttäen, että inflaatio laantuu. Vuosina 2023–2024 toimilla elvytetään hieman negatiivisessa suhdannetilanteessa olevaa taloutta.

Tutustu julkaisuun: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2023

Katso myös: Finanssipolitiikan valvonnan suhdannetilan lämpökartta