Joka kolmas suomalainen pk-yritys hoitaa itse palkanlaskennan – riskialtis järjestely on kasvun este

Yli 50 työntekijää työllistävistä suomalaisista pk-yrityksistä joka kolmas hoitaa palkkahallinnon edelleen kokonaan itse. Kaksi kolmesta yrityksestä käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kirjanpidon, taloushallinnon tai työlainsäädännön alalla.  

Noin joka viides suomalainen pk-yritys on antanut kaikki palkanlaskennassa tarvittavat tiedot ulkoiselle taholle, joka hoitaa kaiken palkanlaskentaan liittyvät rutiinit, raportit sekä kansallisen tulorekisterin vaatimat velvoitteet. 

Suurin syy pk-yritysten palkanlaskennan tai HR-palveluiden ulkoistamiselle on tehokkuuden lisääminen (68 %). Merkittävä syy on myös puuttuva asiantuntemus (58 %).  

SD Worxin liiketoimintajohtaja Petteri Hannula huomauttaa, että palkanlaskennan hoitaminen omin voimin sisältää pk-yrityksille riskejä.  

– Palkanlaskenta ei ole pelkkä rutiinitehtävä: se on yrityksen elintärkeä toiminto, joka vaatii sekä tarkkuutta että syvällistä asiantuntemusta. Jos yritys hoitaa palkanlaskennan ilman riittävää osaamista ja resursseja, voi palkanlaskennassa esiintyä virheitä. Lisäksi tällainen järjestely heikentää pk-yrityksen kykyä keskittyä ydintoimintaansa. 

Tutkimustiedot koskevat yrityksiä, jotka työllistävät alle 250 työntekijää. Tutkimus on toteutettu neljässä eri maassa ja suunnattu pk-yritysten henkilöstöpäättäjille. 

HR-resurssien puute näivettää pk-yritysten innovaatiokykyä 

Tutkimuksesta ilmenee, että yli puolella suomalaisista pk-yrityksistä (57 %) ei ole HR-asioihin erikoistunutta henkilöä palveluksessaan. Lähes puolessa yrityksistä (42 %) liiketoiminnasta vastaava henkilö hoitaa myös henkilöstöhallinnon tehtäviä. 

Peräti 63 prosentilla tutkituista suomalaisyrityksistä liikevaihto kasvoi vuonna 2022. Samaan aikaan myös henkilöstön määrä kasvoi: lähes puolet yrityksistä (45 %) palkkasi lisää henkilöstöä. Tästä huolimatta useammasta kuin joka toisesta yrityksestä puuttuu HR-vastaava. 

– On hälyttävää, että yli puolet suomalaisista pk-yrityksistä pyörittää toimintaansa ilman vahvaa HR-osaamista. Tämä ei ole vain osoitus haavoittuvuudesta vaan myös merkittävä kasvun este, Hannula huomauttaa. 

Hannulan mukaan pk-yrityksen innovaatiovoima kärsii, kun liiketoiminnasta vastaavat henkilöt jakavat aikaansa henkilöstöhallinnon tehtävien parissa. 

– Tilanne on kuin yrittäisi pyöräillä yhdellä jalalla – teoriassa mahdollista, mutta käytännössä sekä vaivalloista että riskialtista. Pk-yritysten pitäisi tunnustaa, että sijoitus ammattitaitoiseen HR-osaajaan tai kumppaniin ei ole vain kustannus vaan investointi, joka tekee mahdolliseksi kestävän kasvun ja menestyksen tulevaisuudessa. 

Pk-yrityksissä kytevä aikapommi: osaavan henkilöstön löytäminen ja sitouttaminen 

Puutteellisen HR-resursoinnin ohella suomalaiset pk-yritykset painiskelevat henkilöstön rekrytoinnin ja sitouttamisen kanssa. 

Joka kolmas yritys kokee haastavaksi löytää osaavaa henkilöstöä. Lähes yhtä suuri pulma pk-yrityksille on työntekijöiden motivoiminen sekä henkilöstön pysymisnen yrityksessä. Kaikkiaan 29 prosenttia yrityksistä painii tämän haasteen kanssa. Lisäksi lähes neljäsosa, 24 prosenttia, kertoo työntekijöiden hyvinvoinnin olevan yritykselle haaste. 

– Nämä haasteet korostavat ammattimaisen henkilöstöhallinnon merkitystä. Jos pk-yritys panostaisi HR-osaamiseen, voisi rekrytointi helpottua ja henkilöstön sitoutuneisuus kasvaa. Hyvin hoidettu HR on keskeisessä roolissa henkilöstön motivoinnissa sekä sitouttamisessa ja edistää kestävää kasvua, Hannula huomauttaa. 

Myös päivittäinen johtaminen sekä liiketoiminnan strateginen suunnittelu koetaan suomalaisissa pk-yrityksissä yleisesti ongelmalliseksi. Oikeiden tehtävienjakaminen ja tuloksen ennakointi koetaan haastavaksi lähes joka kolmannessa suomalaisyrityksessä (27 %). Yli puolet vastaajista (51 %) kokee, että suurin este markkinakehitykselle on nousevien kustannusten hallinta.  

Yli puolet pk-yrityksistä harkitsee palkkapalvelun tarjoajan vaihtoa 

Tutkimus osoittaa, että palkanlaskentapalvelut ovat suomalaisille pk-yrityksille tärkeimpiä asiantuntijapalveluja. Joka kolmas yritys käyttää ulkopuolista apua myös veroneuvonnassa. 

Yritykset ovat eniten tyytymättömiä ulkopuolisten asiantuntijoiden apuun koskien viestintää viranomaisten kanssa sekä neuvontaa uudelleenjärjestelyissä ja kansainvälisissä työsuhteissa. 

Joka toinen yritys (50 %)  olisi valmis vaihtamaan ulkopuolista palkka- ja henkilöhallinnon tarjoajaa, mutta toisaalta lähes puolet (46 %) ei suunnittele vaihtoa.  

Eniten halukkuutta vaihtaa palveluntarjoajaa löytyy suuremmista, yli 50 työntekijän yrityksistä. Näistä 79,8 prosenttia olisi valmis työskentelemään muun kuin nykyisen palveluntarjoajan kanssa. 

SD Worxin aiemmin julkaisemattoman kyselytutkimuksen toteutti iVox. Tutkimukseen osallistui tammikuussa 1100 pk-yrityksen päättäjää Suomessa, Saksassa, Alankomaissa ja Britanniassa.  

Lisätietoja:
Petteri Hannula, liiketoimintajohtaja, SD Worx, p. 050 550 4692, petteri.hannula@sdworx.com