Kysely: Enemmistö suomalaisista ei tunne tulevaa palkka-avoimuusdirektiiviä

SD Worxin teettämän laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan tulevan palkka-avoimuusdirektiivin tuntee vain 65 prosenttia suomalaisista työnantajista ja 29 prosenttia työntekijöistä.  

Suomalaisista organisaatioista ainoastaan joka kymmenes tarjoaa työntekijöilleen konkreettisia työvälineitä, joiden avulla voi seurata palkka-avoimuuden toteutumista. Euroopassa tällaisia työkaluja tarjoaa joka viides työnantaja. 

Suomalaisnaiset odottavat muutosta enemmän kuin miehet 

Tutkimus paljastaa merkittävän eron direktiiviin kohdistuvista odotuksista. Useampi kuin kuusi kymmenestä suomalaisnaisesta (66 %) odottaa, että palkka-avoimuus lisääntyy lähivuosina direktiivin ansiosta. Miehistä näin uskoo vain alle puolet (49 %). Ero on poikkeuksellisen suuri, sillä Euroopassa naiset (53 prosenttia) ja miehet (51 prosenttia) odottavat muutosta lähes yhtä paljon. 

– Suomessa on huomattava kuilu eri sukupuolten odotuksissa. Tämä ero kumpuaa yhteiskunnassamme edelleen vallitsevasta rakenteellisesta epätasa-arvosta. Se voi johtaa työmarkkinoiden murrokseen, kun palkkaerot eivät enää pysy kabinettien salaisuuksina, SD Worx Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila pohtii. 

Sen sijaan kysymys siitä, sitoutuuko oma työnantaja korjaamaan palkkaeroja, jakaa Suomessa mielipiteet tasan: runsas kolmasosa molemmista sukupuolista (34 %) uskoo, että työnantaja sitoutuu tähän. Euroopassa miehet (41 %) luottavat työnantajaansa selvästi enemmän kuin naiset (36 %). 

Iso yritys luottaa vähemmän valmiuteensa kuin pieni 

Suomalaisten työnantajien omat arviot direktiivin vaatimusten täyttämisestä ovat toisenlaisia kuin muualla Euroopassa. Suomalaisista isoista organisaatioista vain yli puolet (52 %) uskoo täyttävänsä direktiivin vaatimukset, kun pienissä luku on 63 prosenttia. Euroopassa suunta on päinvastainen: suuret yritykset ilmoittavat selvästi useammin olevansa valmiita kuin pienet. 

Samaan aikaan runsas kymmenesosa suomalaisista työnantajista (13 %) myöntää, että direktiivin noudattamiseksi on tehty toistaiseksi vain vähän. 

– Suomessa pienet yritykset uskovat olevansa valmiimpia palkka-avoimuuteen, sillä niillä on direktiivin mukaan vähemmän velvollisuuksia kuin suurilla. Isoissa yrityksissä myös ymmärretään, että uuden direktiivin vuoksi on tehtävä paljon työtä esimerkiksi palkkarakenteiden, raportoinnin ja tasa-arvotyön yhteensovittamisessa. Kaikki pienet yritykset eivät välttämättä vielä ymmärrä kaikkien muutosten laajuutta, Uotila arvioi. 

Suomalaiset työntekijät uskovat, että palkkaus on reilua 

Vaikka direktiivi tunnetaan Suomessa heikosti, suomalaiset työntekijät uskovat muita eurooppalaisia useammin, että heidän palkkauksensa on oikeudenmukaista.  

Suomessa lähes puolet työntekijöistä (49 %) pitää palkkaansa oikeudenmukaisena, kun eurooppalainen keskiarvo on 44 prosenttia. Reilu neljännes suomalaisista (27 %) ajattelee, että heidän palkkansa ei vastaa työn arvoa. Muista eurooppalaisista näin ajattelee 29 prosenttia. 

Yli puolet suomalaisista (54 %) uskoo, että heidän palkkansa on oikeanlainen verrattuna samassa roolissa työskenteleviin saman organisaation kollegoihin. Suomi asettuu tässä kysymyksessä eurooppalaisittain keskitasolle Irlannin (58 %), Alankomaiden (57 %) ja Iso-Britannian (56 %) taakse mutta selvästi Ranskan, Slovenian (molemmat 35 %) ja Kroatian (36 %) edelle. 

Suomalaisista työnantajista noin kuusi kymmenestä (66 %) uskoo Suomessa maksavansa oikeudenmukaista palkkaa. Lähes joka viides (16 %) suomalaisista työnantajista toteaa, ettei näin ole. 

Suomi rikkomassa EU-aikataulua – saattaa joutua komission rikkomusmenettelyyn 

EU-direktiivi velvoittaa jäsenmaat siirtämään palkka-avoimuussäännöt kansalliseen lakiin viimeistään 7. kesäkuuta 2026. Suomessa hallituksen esityksen antaminen on viivästynyt. 

Esitys annetaan eduskunnalle näillä näkymin aikaisintaan juhannusviikolla 2026, ja eduskunta käsittelee asiaa syksyllä. Voimaantulo voi venyä jopa vuoden 2027 puolelle. 

Käytännössä viivästyminen tarkoittaa, ettei direktiivi vielä sido yksityisiä työnantajia Suomessa ennen kuin kansallinen laki astuu voimaan. EU-oikeuden kannalta Suomi on kuitenkin myöhässä, mikä saattaa johtaa Euroopan komission rikkomusmenettelyyn. 

SD Worxin tutkimusinstituutti kartoitti eurooppalaisten yritysten palkka-avoimuuden tilannetta 27.1.–20.2.2026 yhteensä 16 maassa. Tutkimusta varten haastateltiin 5 936 henkilöstöhallinnon päättäjää ja 16 500 työntekijää. Tulokset edustavat kattavasti kunkin maan työmarkkinoita, Suomi mukaan lukien.