Suomen talous on taantumassa ja toipuminen takkuaa
19.12.2023 11:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Suomen talous on taantumassa. Talouskehitys jatkuu heikkona vielä ensi vuonna, ja talous alkaa elpyä vasta vuoden 2024 lopulla. ”Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikea, ja talouden suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut”, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2023–2026. Bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 0,2 prosenttia vuonna 2024. Tämän jälkeen BKT:n kasvu palaa pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tuntumaan. Vuodelle 2025 ennustetaan 1,5 prosentin ja vuodelle 2026 puolestaan 1,3 prosentin talouskasvua.
Talouskasvun heikkous on tällä hetkellä laaja-alaista. Aiempaa korkeammat korot kannustavat kotitalouksia säästämään kuluttamisen sijaan. Lisäksi nousseet hinnat ja korot sekä epävarmuus tulevasta hidastavat kotitalouksien kulutuksen kasvua. Talouden toipumista rajoittaa myös investointien huomattava supistuminen. Investoinneista erityisesti asuntorakentaminen on vähäistä. Heikon suhdannetilanteen vuoksi työttömyysaste nousee tilapäisesti.
Nopean inflaation aika näyttää Suomessa jääneen taakse. Inflaatio pysyy maltillisena ennustevuosina 2024–2026. Energian hinnat ovat laskeneet edellisvuoden korkeista lukemista, ja niiden odotetaan laskevan edelleen. Rahapolitiikan kiristymisen ja matalasuhdanteen myötä hintapaineet pysyvät vähäisinä etenkin ensi vuonna.
Kun inflaatio hidastuu nopeasti, kotitalouksien ostovoima vahvistuu. ”Ostovoiman vahvistuminen piristää kotitalouksien kulutusta ja talous alkaa hitaasti elpyä. Kulutuksen kasvua tukevat myös palkkojen nousu ja työllisyyden säilyminen kohtuullisena", kertoo Obstbaum. Lisäksi rahoitusmarkkinoilla odotetaan korkojen laskevan ennustevuosina ja vientimarkkinoiden kasvu toipuu vähitellen, mikä voimistaa talouskasvua vuoden 2024 loppupuolelta alkaen.
Julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamisyrityksistä huolimatta ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Julkinen velkasuhde ylittää jo 80 prosenttia vuonna 2026. Julkista taloutta murentavat lähivuosina aiempaa huomattavasti heikompi verotulojen kehitys, sosiaaliturvamaksujen kevennykset sekä maksettavien sosiaalietuuksien, julkisen kysynnän ja korkomenojen voimakas kasvu. Suomen Pankin päivitetyn arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on 4,5 % BKT:sta.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Why central banks cannot always “look through” supply shocks21.10.2026 11:00:00 EEST | Blog
When inflation rises into the 5-6% range, firms may reprice more frequently just as households begin revising expectations more aggressively. These channels can reinforce one another, making early and credible policy action more valuable.
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 20.10. klo 12.0014.10.2026 14:00:00 EEST | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2025 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen tiistaina 20.10.2026 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3).
Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande
När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.
Likviditeetin vähentyessä eurojärjestelmän luottojen rooli korkojen ohjauksessa kasvaa14.10.2026 11:02:29 EEST | Tiedote
Eurojärjestelmä ohjaa jatkossa lyhyitä rahamarkkinakorkoja aktiivisen rahamarkkinan ja keskuspankkiluottojen avulla, kun liikepankkien keskuspankkitalletusten määrä eli keskuspankkilikviditeetti vähenee. Talletusten määrä vähenee, kun eurojärjestelmän hitaan inflaation ja koronapandemian aikana ostamat arvopaperit erääntyvät.
Role of the Eurosystem’s refinancing operations in interest rate steering will grow as liquidity declines14.10.2026 11:02:29 EEST | Press release
As the volume of central bank liquidity declines, the Eurosystem will conduct its steering of short-term money market interest rates via an active money market and its refinancing operations. Central bank liquidity means central bank deposits held by commercial banks, i.e. central bank reserves. The amount of central bank reserves is declining as the debt securities purchased by the Eurosystem during the low inflation period and the COVID-19 pandemic mature.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme