Kotitalouksien kulutuksesta 59 % meni välttämättömyyksiin vuonna 2022
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot olivat vuonna 2022 keskimäärin 39 000 euroa. Tämä selviää Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ennakkotiedoista.
Absoluuttisesti eniten kuluttivat kahden huoltajan lapsiperheet, keskimäärin 62 600 euroa vuodessa. Toiseksi suurimmat kulutusmenot olivat lapsettomilla pareilla, 50 600 euroa. Kulutusyksikköä kohden tarkasteltuna lapsettomien parien kulutusmenot olivat eri kotitaloustyypeistä suurimmat.
Yhden hengen talouksilla menot olivat puolestaan pienimmät molemmilla mittareilla.
Kotitalouksien suurimmat kulutuserät olivat asuminen ja energia, liikenne sekä elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat.
”Valtaosa eli noin 59 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta kohdistui näihin välttämättömyyksiin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Parikka sanoo.
Niin sanottujen pakollisten menojen osuudessa oli kuitenkin eroja eri kotitaloustyyppien välillä.
”Yli 64-vuotiaiden talouksilla ja yksinhuoltajatalouksilla välttämättömyyksien osuus oli keskimääräistä suurempi ja alle 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla ja kahden huoltajan lapsiperheillä keskimääräistä pienempi”, Parikka kertoo.
Asuminen haukkasi noin kolmanneksen kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Asumisen kulutusosuus oli suurin yli 64-vuotiaiden kotitalouksilla.
”Asumisen osuus kulutusmenoista on kasvanut 1960-luvulta lähtien. Nyt asumiseen kulutettiin keskimäärin jo 12 600 euroa eli yli 1 000 euroa kuukaudessa. Kahden huoltajan lapsiperheillä asumiskulutus oli lähes 17 000 euroa vuodessa kotitaloutta kohden.”
Liikenteen kulut olivat keskimäärin 13,5 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista.
”Liikenteen menot olivat selvästi suurimmat alle 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla ja pienimmät 65 vuotta täyttäneiden kotitalouksilla. Matkailun sisältyminen liikenteeseen todennäköisesti selittää asiaa”, Parikka arvioi.
Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kokonaiskulutuksesta oli kaikkien kotitalouksien tasolla 12,9 %. Kotitaloudet käyttävät näihin tuotteisiin keskimäärin 5 000 euroa vuodessa.
”Elintarvikekulut olivat kulutusyksikköä kohden laskettuna suurimmat kahden huoltajan lapsiperheillä ja lapsettomilla pareilla. Pienimmät ne olivat yhden hengen talouksilla sekä absoluuttisesti että kulutusyksikköä kohden”, Parikka kertoo.
Kulutustutkimuksen ennakkotiedot julkaistiin nyt pääryhmätasolla. Lopulliset, useisiin eri alaluokkiin tarkentuvat tiedot julkaistaan huhtikuussa 2024.
Kulutustutkimuksen tiedoista laadittava kotitalouksien kulutus -tilasto on ainoa lähde, jonka avulla voidaan tutkia väestöryhmittäisiä eroja kulutuskäyttäytymisessä.
Eri kotitaloustyyppien välisiä eroja tarkastellaan kulutusyksikköjen tasolla, jotta kotitalouksien ikä- ja kokorakenne saadaan huomioitua.
Kulutusyksiköt perustuvat OECD:n muunnettuun kulutusyksikköasteikkoon, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, eli hän on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset kukin 0,3 kulutusyksikköä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas ParikkaYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3276tuomas.parikka@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Yhä useampi suomalainen sijoittaa pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin17.9.2025 08:01:05 EEST | Tiedote
Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti viime vuoden lopussa jo runsaat 2 miljoonaa suomalaista. Tämä oli vajaat 37 % henkilöistä. Sijoittaminen osakkeisiin tai rahastoihin on lisääntynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana, sillä vielä vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes.
Työmarkkinoiden alakulo hillitsee työpaikkojen vaihtamisia – nuoret edelleen aktiivisimpia vaihtajia16.9.2025 09:53:25 EEST | Tiedote
Suomessa vaihdettiin viime vuonna työpaikkaa hieman edeltäviä vuosia harvemmin. 15–74-vuotiaista työllisistä keskimäärin noin 1,6 prosenttia kuukaudessa siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, kun vuonna 2023 osuus oli 1,8 prosenttia.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus kasvoi yhä, vaikka maahanmuuttajien tietoja puuttuu12.9.2025 08:04:42 EEST | Tiedote
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–29-vuotiaiden osuus kasvoi myös vuonna 2024. Kasvanut maahanmuutto kuitenkin haastaa koulutusrakenteen tilastointia, sillä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei usein saada tietoa.
Suomen kansantalous hienoisessa laskussa huhti-kesäkuussa29.8.2025 08:05:29 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 0,4 % ensimmäisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu BKT pysytteli vuodentakaisella tasolla. Samaan aikaan kun Suomen BKT laski, EU-alueen BKT kasvoi 0,2 %.
Henkirikosten määrän kasvu jatkui alkuvuonna28.8.2025 08:05:05 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli tammi-kesäkuussa kaikkiaan 48 henkirikosta, mikä on neljä rikosta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös viime vuonna henkirikosten määrä kasvoi edellisistä vuosista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme