Kotitalouksien kulutuksesta 59 % meni välttämättömyyksiin vuonna 2022
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot olivat vuonna 2022 keskimäärin 39 000 euroa. Tämä selviää Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ennakkotiedoista.
Absoluuttisesti eniten kuluttivat kahden huoltajan lapsiperheet, keskimäärin 62 600 euroa vuodessa. Toiseksi suurimmat kulutusmenot olivat lapsettomilla pareilla, 50 600 euroa. Kulutusyksikköä kohden tarkasteltuna lapsettomien parien kulutusmenot olivat eri kotitaloustyypeistä suurimmat.
Yhden hengen talouksilla menot olivat puolestaan pienimmät molemmilla mittareilla.
Kotitalouksien suurimmat kulutuserät olivat asuminen ja energia, liikenne sekä elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat.
”Valtaosa eli noin 59 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta kohdistui näihin välttämättömyyksiin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Parikka sanoo.
Niin sanottujen pakollisten menojen osuudessa oli kuitenkin eroja eri kotitaloustyyppien välillä.
”Yli 64-vuotiaiden talouksilla ja yksinhuoltajatalouksilla välttämättömyyksien osuus oli keskimääräistä suurempi ja alle 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla ja kahden huoltajan lapsiperheillä keskimääräistä pienempi”, Parikka kertoo.
Asuminen haukkasi noin kolmanneksen kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Asumisen kulutusosuus oli suurin yli 64-vuotiaiden kotitalouksilla.
”Asumisen osuus kulutusmenoista on kasvanut 1960-luvulta lähtien. Nyt asumiseen kulutettiin keskimäärin jo 12 600 euroa eli yli 1 000 euroa kuukaudessa. Kahden huoltajan lapsiperheillä asumiskulutus oli lähes 17 000 euroa vuodessa kotitaloutta kohden.”
Liikenteen kulut olivat keskimäärin 13,5 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista.
”Liikenteen menot olivat selvästi suurimmat alle 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla ja pienimmät 65 vuotta täyttäneiden kotitalouksilla. Matkailun sisältyminen liikenteeseen todennäköisesti selittää asiaa”, Parikka arvioi.
Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kokonaiskulutuksesta oli kaikkien kotitalouksien tasolla 12,9 %. Kotitaloudet käyttävät näihin tuotteisiin keskimäärin 5 000 euroa vuodessa.
”Elintarvikekulut olivat kulutusyksikköä kohden laskettuna suurimmat kahden huoltajan lapsiperheillä ja lapsettomilla pareilla. Pienimmät ne olivat yhden hengen talouksilla sekä absoluuttisesti että kulutusyksikköä kohden”, Parikka kertoo.
Kulutustutkimuksen ennakkotiedot julkaistiin nyt pääryhmätasolla. Lopulliset, useisiin eri alaluokkiin tarkentuvat tiedot julkaistaan huhtikuussa 2024.
Kulutustutkimuksen tiedoista laadittava kotitalouksien kulutus -tilasto on ainoa lähde, jonka avulla voidaan tutkia väestöryhmittäisiä eroja kulutuskäyttäytymisessä.
Eri kotitaloustyyppien välisiä eroja tarkastellaan kulutusyksikköjen tasolla, jotta kotitalouksien ikä- ja kokorakenne saadaan huomioitua.
Kulutusyksiköt perustuvat OECD:n muunnettuun kulutusyksikköasteikkoon, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, eli hän on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset kukin 0,3 kulutusyksikköä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas ParikkaYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3276tuomas.parikka@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme