Duodecim

Sata suomalaisen lääketieteen menestystarinaa – uutuuskirja syntyi lääkäritutkijoiden talkootyönä

Jaa

Lääketieteellinen tutkimus on pitkän ajan investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Kustannus Oy Duodecimin uutuuskirja Lääketieteen parantava voima kuvaa tieteen tekemisen merkitystä ja havainnollistaa esimerkkien avulla, miksi lääketieteelliseen tutkimukseen kannattaa panostaa.

Emeritaprofessori Anne Pitkärannan (oik.), professori Kaija-Leena Kolhon ja emeritusprofessori Kimmo Kontulan toimittama Lääketieteen parantava voima -kirja on puheenvuoro tutkimuksen teon tärkeydestä yhteiskunnassa.
Emeritaprofessori Anne Pitkärannan (oik.), professori Kaija-Leena Kolhon ja emeritusprofessori Kimmo Kontulan toimittama Lääketieteen parantava voima -kirja on puheenvuoro tutkimuksen teon tärkeydestä yhteiskunnassa. Vilja Harala

Emeritaprofessori Anne Pitkärannan, professori Kaija-Leena Kolhon ja emeritusprofessori Kimmo Kontulan toimittama Lääketieteen parantava voima -kirja on puheenvuoro tutkimuksen teon tärkeydestä yhteiskunnassa.

Kirja on syntynyt lääkäritutkijoiden talkootyönä.  Sadan tarinan takana ovat suomalaisen lääketieteen huippuasiantuntijat.

”Meillä on paljon innostuneita lääkäreitä, jotka kaikesta kiireestä ja resurssien niukkuudesta huolimatta tekevät tutkimusta ja vievät lääketiedettä eteenpäin. Tutkimusta ei pidä ymmärtää rasitteena hyvinvointialueilla ja sairaaloissa. Päinvastoin, tutkimus hyödyttää kaikkia”, kertoo kirjan päätoimittaja Anne Pitkäranta.

Tutkimus auttaa tunnistamaan myös vaikuttamattomia hoitoja

Kirjan tarinat valaisevat, kuinka lääketieteellisen tutkimuksen avulla voimme oppia ehkäisemään sairauksia sekä kehittää diagnostiikkaa ja uusia hoitoja. Kun tiedämme, millainen hoito on vaikuttavaa, voimme hoitaa potilaita oikealla tavalla, parantaa terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa ja säästää terveydenhuollon kustannuksissa. Esimerkiksi nettiterapia on osoittautunut yllättävän kustannustehokkaaksi hoitomenetelmäksi masennuksen hoidossa.

”Tutkimus auttaa tunnistamaan myös vaikuttamattomia hoitoja, joista on potilaille haittaa. Esimerkiksi polven tähystysleikkaukset ja lasten kitarisaleikkaukset ovat vähentyneet merkittävästi, kun tutkimus on osoittanut, että monessa tapauksessa ne ovat turhia”, Pitkäranta kertoo.

Hän muistuttaa, että ajantasaisinta hoitoa saa sairaalasta, jossa tehdään tutkimusta. Se houkuttelee lääkäreitä myös työpaikkana. Tutkimukseen osallistuminen voi joskus olla vaikeasti sairaalle potilaalle se viimeinen oljenkorsi, johon tarttua.

Tieteen tuloksista viestiminen tutkijayhteisön ulkopuolelle on Pitkärannan mielestä tärkeää. Esimerkiksi hän nostaa kirjoituksen nuorten mopo-onnettomuuksia käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimustuloksista käyty vilkas julkinen keskustelu johti lainsäädäntömuutokseen, joka pienensi nuorten loukkaantumisriskiä merkittävästi lisäämällä kortin saamiseen vaadittavan ajo-opetuksen määrää.

Tutkimus voi vauhdittaa myös talouskasvua

”Kaupallinen tutkimus tuo rahaa sinne, missä tutkimusta tehdään. Hormonikierukkaan liittyvä tutkimus Suomessa on tästä hyvä esimerkki. Tutkimus voi synnyttää myös talouskasvua luomalla innovaatioita, joilla on kaupallista potentiaalia”, Pitkäranta toteaa.

Pitkäranta viittaa kirjassa kerrottuun tarinaan lääketieteen ohjelmistoyritys Aiforiasta, joka sai alkunsa Helsingin yliopiston tutkimusprojektista. Nykyään globaalisti toimiva pörssiyritys kehittää patologian kuvien analysointiin tarkoitettuja tekoälymalleja.

Kirjan kautta välittyy kuva yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön merkityksestä. Syöpäpotilaiden digitaalinen asiointipalvelu Noona ja kotidialyysipotilaiden seurantaan tarkoitettu digisovellus ovat esimerkkejä onnistuneista yritysyhteistyönä toteutetuista tutkimushankkeista.

Tutkijoiden kirjoituksista käy ilmi, kuinka vaativaa ja pitkäjänteistä työtä tutkimuksen tekeminen on. Merkittäviä tuloksia ei synny käden käänteessä.

”On hyvä ymmärtää, että aluksi tutkimus vie toki rahaa ja resursseja. Pitkällä tähtäimellä lääketieteelliseen tutkimukseen panostetut eurot tulevat kuitenkin moninkertaisesti takaisin”, sanoo Pitkäranta.

Anne Pitkäranta, Kaija-Leena Kolho, Kimmo Kontula (toim.): Lääketieteen parantava voima. Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2024. ISBN 978-952-360-460-5.

 

Tietoa kirjan tekijöistä

  • Tutkimuksen puolestapuhujana tunnettu korva-, nenä- ja kurkkutautiopin emeritaprofessori Anne Pitkäranta on toiminut muun muassa HUSin tutkimusjohtajana.
  • Kaija-Leena Kolho on lastentautiopin professori Helsingin yliopistossa ja ylilääkäri HUSissa.
  • Sisätautiopin emeritusprofessori Kimmo Kontulan tieteellinen työ on kohdistunut erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien molekyyligenetiikkaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Emeritaprofessori Anne Pitkärannan (oik.), professori Kaija-Leena Kolhon ja emeritusprofessori Kimmo Kontulan toimittama Lääketieteen parantava voima -kirja on puheenvuoro tutkimuksen teon tärkeydestä yhteiskunnassa.
Emeritaprofessori Anne Pitkärannan (oik.), professori Kaija-Leena Kolhon ja emeritusprofessori Kimmo Kontulan toimittama Lääketieteen parantava voima -kirja on puheenvuoro tutkimuksen teon tärkeydestä yhteiskunnassa.
Lataa
Uutuuskirjan sadan tarinan takana ovat suomalaisen lääketieteen huippuasiantuntijat.
Uutuuskirjan sadan tarinan takana ovat suomalaisen lääketieteen huippuasiantuntijat.
Lataa

Linkit

Duodecim

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on Suomen suurin tieteellinen yhdistys. Tehtävämme on tuottaa tieteestä terveyttä. Vahvistamme tutkitun tiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kehitämme lääkärien ammattitaitoa. Kustannus Oy Duodecim tarjoaa lääkäreille ja terveydenhuollon ammattilaisille monipuoliset välineet arjen työhön.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Duodecim

Päivitetty Käypä hoito -suositus: Kaikki vieroitushoidot ovat edullisempia kuin tupakoinnin jatkaminen6.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote

Nuorten nikotiiniriippuvuus alkaa ja kehittyy usein nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käytöllä. Ehkäisy tulee kohdistaa lapsiin ja nuoriin, todetaan päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa. Uusista nikotiinituotteista tiedetään vielä melko vähän, mutta nikotiinin haitat ovat hyvin tiedossa. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii toistuvaa tukea ja seurantaa.

Uudeksi Käypä hoito -päätoimittajaksi valittu Raija Sipilä: ”Toivon, että suosituksia käytetään entistä enemmän hyvinvointialueiden kehittämiseen”24.1.2024 13:00:00 EET | Tiedote

Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -toimitus saa uuden päätoimittajan Raija Sipilästä, joka aloittaa uudessa pestissä 1.7.2024. Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle kahdesti valittu Sipilä muistuttaa, että näyttöön perustuvien hoitosuositusten toteutumiseen tarvitaan aktiivista käyttöönottoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye