Ravihevosia piinanneen ihotulehdusepidemian aiheuttaja löytyi
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet ravihevosissa talvella 2021–2022 riehuneen tarttuvan vuohisalueen ihotulehdusepidemian todennäköisen aiheuttajan sekä selvittäneet taudin luonnetta ja riskitekijöitä.

uosina 2021–2022 Suomessa sairastui arviolta satoja ravihevosia tarttuvaan ihotulehdukseen, johon kuului jalkojen turpoaminen sekä niiden alaosaan, vuohisalueen ihoon, ilmestyneet rakkulamaiset muutokset, jotka alkoivat myöhemmin erittää visvaa tai märkäeritettä. Vuohisrokkona tunnettu ihotulehdus oli usein hyvin kivulias ja sairastunut hevonen saattoi ontua jopa kävellessä.
Hevosten ihovaurioista otetuista näytteistä valtaosasta (23/26) löytyi PCR-tutkimuksessa hevosen parapoxviruksen (Equine parapoxvirus) perimää. Lisäksi näytteistä löytyi useita bakteerilajeja, joista jotkut voivat tarttua myös ihmiseen. Raviradan tallialueelta otetuista yksittäisistä pintanäytteistä virusta ei tässä tutkimuksessa todettu, joten lisänäytteitä ja -tutkimuksia tarvitaan leviämisreittien selvittämiseksi.
– Hevosista tehdyt löydökset viittaavat – ensimmäistä kertaa maailmassa – parapoxvirukseen tarttuvan vuohisalueen ihotulehduksen aiheuttajana, sanoo dosentti ja tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Paula Kinnunen.
Tutkijat pystyttivät virukselle diagnostisen PCR-testin, joka mahdollistaa nopean diagnostiikan mahdollisten uusien tapausten tunnistamisessa.
Kysely ravihevosten omistajille
Tutkimukseen liittyvän kyselyn perusteella merkittävin riskitekijä hevosten sairastumiselle oli ravihevosten pitäminen. Noin 60 % tautiin sairastuneiden tallien edustajista arvioi, että tartunta oli tullut talliin raviratakäynniltä. Muita epäiltyjä tartuntareittejä olivat kengittäjän vierailu, talliin tullut uusi hevonen, klinikalla käynti tai vierailu muulla tallilla.
Talleissa joihin tauti tuli, noin kolmasosa hevosista sairastui ja taudin itämisaika oli lyhyt, noin kolme päivää. Tyypillisinä oireina mainittiin haavaiset, rakkulaiset, rupiset ja erittävät ihomuutokset vuohisen alueella. Oireet jatkuivat keskimäärin 2–3 viikkoa.
Hoitona käytettiin yleisimmin pihka-, hunaja- ja antibioottivoiteita. Vastaajista 73 % kertoi paikallishoidon riittäneen, mutta noin kolmasosalla talleista sairastuneita hevosia hoidettiin myös suun kautta annettavalla tai lihakseen pistettävällä antibiootilla. Kivuliaista oireista huolimatta tulehduskipulääkkeitä sairastuneille hevosille annettiin vain joka kymmenennessä tallissa.
Tartuntariski ihmisen ja eläimen välillä
Tutkimuksessa tuli esiin yksittäisiä havaintoja iho-oireista sairastuneita hevosia hoitaneilla ihmisillä, mutta niiden aiheuttaja jäi varmistamatta, koska ihmisistä ei saatu näytteitä. Moni muilla eläinlajeilla todettu parapoxvirus on zoonoottinen eli tarttuu ihmisen ja eläimen välillä. Tämän uhkan tiedostaminen ja suojautuminen ovat tärkeitä myös hevosen tarttuvan vuohisalueen ihotulehduksen yhteydessä. Asiasta kaivataan lisää tutkimustietoa.
– Jatkamme tutkimuksia yhteistyössä Ruokaviraston kanssa. Jos hevosissa havaitaan parapoxtartunnalle tyypillisiä oireita, toivomme yhteydenottoa diagnostisten näytteiden ottamiseksi hevosista ja tutkimusnäytteiden keräämiseksi talliympäristöstä. Kiitämme lämpimästi hevosen- ja tallinomistajia, hevosenhoitajia, valmentajia sekä eläinlääkäreitä vaivannäöstä ja yhteistyöstä, Kinnunen sanoo.
Tutkijat ovat kiinnostuneita myös hevostartuntojen yhteydessä mahdollisesti esiintyvistä iho-oireista ihmisillä. Lisäksi projektissa on mahdollista tutkia myös ihmisten diagnostisia näytteitään yhteistyössä HUSLABin ja hoitavan lääkärin kanssa. Ihmisistä otetuista näytteistä voidaan osoittaa mahdollinen tämän viruksen aiheuttama tartunta ja tukea näin myös sen selvittämistä, tarttuuko virus eläinten ja ihmisten välillä.
Tutkimuksen rahoitus
Tutkimusta ovat rahoittaneet Niemi-säätiö, Suomen eläinlääketieteen säätiö, Erkki Rajakosken rahasto, Sakari Alhopuron säätiö, Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö ja Orionin tutkimussäätiö.
Alkuperäiset artikkelit
Virtanen J, Hautaniemi M, Dutra L, Plyusnin I, Hautala K, Smura T, Vapalahti O, Sironen T, Kant R, Kinnunen PM. Partial Genome Characterization of Novel Parapoxvirus in Horse, Finland. Emerging Infectious Diseases 2023;29(9):1941-1944. https://doi.org/10.3201/eid2909.230049
Virtanen J, Hautala K, Utriainen M, Dutra L, Eskola K, Airas N, Uusitalo R, Ahvenainen E, Smura T, Sironen T, Vapalahti O, Kant R, Virtala AMK, Kinnunen PM. Equine dermatitis outbreak associated with parapoxvirus. Journal of General Virology 2023;104(12). https://doi.org/10.1099/jgv.0.001940
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala, Katja.Hautala@helsinki.fi
Tutkijatohtori, virologi Jenni Virtanen, jenni.me.virtanen@helsinki.fi
Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen, Tarja.Sironen@helsinki.fi, 0504471588
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme