Selvitys: Digieuro aiheuttaisi kustannuksia, vaikuttaisi maksamisen järjestelmiin ja saattaisi horjuttaa rahoitusvakautta – hyödyistä ei vieläkään ole näyttöä
- Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä.
- Pankkien eurooppalainen kattojärjestö EBF luettelee teettämässään selvityksessä kolme osa-aluetta, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun digitaalista euroa kehitetään.
- Vaikutukset rahoitusvakauteen.
- Kustannukset.
- Vaikutus sähköiseen maksuliiketoimintaan.
- Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään.
- Finanssialan näkemyksen mukaan digieuroon liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä ja suoranaisia uhkia.
Pankkien eurooppalainen kattojärjestö EBF löysi teettämässään selvityksessä kolme osa-aluetta, joihin digitaalisella eurolla olisi todennäköisesti merkittävä vaikutus. Ensimmäinen on rahoitusvakaus eli koko rahoitusjärjestelmän kyky kestää häiriöitä.
Digieurokaavailuissa on ajateltu, että yksittäisellä kansalaisella voisi olla omistuksessaan vain rajattu määrä digieuroja. Yksi esimerkkisumma on ollut 3000 euroa, mikä on kierrossa olevien eurosetelien määrä jaettuna euroalueen väkiluvulla. Jos ihmiset muuttaisivat joukolla talletuksiaan digieuroiksi, voisi se EBF:n mukaan aiheuttaa pankkitalletusten ulosvirtauksen jopa yli 700 miljardin euron edestä.
”Tällainen pudotus pankkien varoissa vaikuttaisi väistämättä rahoitusvakauteen. Etenkin pienille pankeille talletukset ovat keskeinen ja edullisin varainhankinnan muoto, joten ulosvirtaus vaikuttaisi myös lainojen saatavuuteen”, huomauttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Kustannuksia ilman hyötyjä
EBF myös muistuttaa, että tämän kokoluokan hankkeesta koituu pankeille merkittäviä kustannuksia, mikä voi heikentää pankkien kilpailukykyä. Digieuron kustannuksia arvioitaessa EBF on peilannut niitä aiempiin suuriin maksu-uudistuksiin, kuten SEPA-pikamaksuun.
Pankit ovat vuosien kuluessa käyttäneet suuria summia rakentaakseen järjestelmän, jolla maksut liikkuvat turvallisesti ja petoksia ja rahanpesua pystytään torjumaan. EBF kysyykin, aiotaanko digitaalinen euro rakentaa liikepankkien ratkaisujen päälle vai luodaanko tyhjästä uusi.
”Joka tapauksessa uuden järjestelmän kustannukset olisivat mittavat sekä yhteiskunnalle että liikepankeille. Digieuron hyödyistä ei vieläkään ole näyttöä, mutta on selvää, että kustannuksia tulee. Polttava kysymys kuuluu, kuka maksaa viulut”, Ahosniemi sanoo.
Ehdotuksessa digitaalisen euron peruspalvelut olisivat käyttäjille ilmaisia, mutta pankeille tulisi digitaalisen euron jakeluvelvoite, josta aiheutuu lisää kustannuksia. Ainoa tulonlähde jakelijoina toimiville pankeille olisivat transaktiopohjaiset kauppiasmaksut, joista pankeille tulisi mahdollisesti säännelty osa. Ehdotettu liiketoimintamalli ei ole kestävällä pohjalla.
Lisäkerros sähköiseen maksamiseen
Digieuro on ajateltu nykyisen maksujärjestelmän tueksi ja rinnalle. FA on jo useaan kertaan painottanut, että digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. EBF:kin toteaa, että julkisin varoin ylläpidetty digieuro syrjäyttäisi olemassa olevia maksutapoja.
Vaikka Suomessa pääosa maksamisesta tapahtuu sähköisesti, muualla EU:ssa asiat ovat toisin.
”EKP:n tavoite edistää eurooppalaista maksamisen suvereniteettia digieurolla on ymmärrettävä, mutta henkilöiden väliset maksut, maksaminen kivijalkakaupoissa ja verkkokauppa on jo nykyisellään hoidettu markkinaehtoisesti tehokkaasti”, Ahosniemi painottaa.
Digieuron kehittämisessä on perustavanlaatuisia avoinna olevia kysymyksiä, joilla on laajamittaista vaikutusta muun muassa pankkien liiketoimintamalleihin, rahoitusrakenteeseen, maksujärjestelmiin sekä rahoituksenvälitykseen.
”Ennen lopullisia päätöksiä digieuron tulevaisuudesta, tulisi vakavasti laskea yhteen hankkeet plussat ja miinukset”, Ahosniemi summaa.
EBF:n teettämän selvityksen toteutti Copenhagen Economics.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme