Tutkimus: Lapsihaaveet siirtyvät myöhemmälle iälle – hedelmällisyysneuvonta, lapsiperheiden tuki ja myönteinen puhe voivat tukea syntyvyyttä
Yhä useampi alle 35-vuotias nainen on lapseton. THL:n toteuttaman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 73 prosenttia 20–34-vuotiaista naisista ei ole synnyttänyt. Synnyttämättömien määrä on kasvanut peräti kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2017.
Sen sijaan 35 vuotta täyttäneillä naisilla synnytykset ovat lisääntyneet, ja synnyttäneiden osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä.
Lapsettomuus ei koske vain naisia. Aiempien tilastojen mukaan myös lapsettomien miesten osuus on kasvanut paljon.
”Tulokset ovat merkittäviä sekä yhteiskunnallisesti että yksilötasolla. Laskeva syntyvyys johtaa siihen, että työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä kasvaa suhteessa työikäisiin”, kertoo kehittämispäällikkö Satu Majlander.
”Raskaaksi tulo ei välttämättä iän lisääntyessä enää onnistu. Raskauteen ja synnytykseen liittyy myöhemmällä iällä riskejä, jotka voivat heikentää odottajan ja sikiön terveyttä. Raskausajan komplikaatioita lisää myös naisten yleistyvä lihavuus”, Majlander jatkaa.
Syntyvyys on laskenut pitkään, eikä sen lisäämiseksi ole yksinkertaisia ratkaisuja.
”Myönteinen puhe lapsiperheiden elämästä voisi rohkaista lastensaamista epäröiviä”, toteaa tutkimuspäällikkö Reija Klemetti. ”Lisäksi yhteiskunnan rakenteiden pitäisi tukea perheellistymistä paremmin. Perheen perustaminen ja oman uran luominen pitäisi olla mahdollista myös lisääntymisikäisille naisille.”
”Lapsiperheiden elämää tulisi helpottaa tukemalla vanhempien jaksamista ja turvaamalla esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus ja mahdollisuus kohtuuhintaisiin perheasuntoihin”, Klemetti jatkaa.
Osa valitsee lapsettomuuden tietoisesti, mutta moni on lapseton vastoin omaa toivettaan
Suuri osa tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Lapsitoiveet ovat yleisimpiä alle 30-vuotiailla ja vähenevät iän myötä.
30–74-vuotiaista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia on kokenut tahatonta lapsettomuutta. Noin 60 prosenttia tahatonta lapsettomuutta kokeneista on hakeutunut lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoihin, ja heistä noin puolet on saanut lapsen hoitojen avulla.
”Hedelmällisyysneuvonta tarjoaa tietoa niin raskauden ehkäisystä kuin sen biologisista edellytyksistä. Neuvonta tulisi saada osaksi koulujen terveystiedon opetusta ja hedelmällisyysikäisten terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa. Näin kenenkään lapsitoiveet eivät jäisi toteutumatta ainakaan tietämättömyyden vuoksi”, toteaa Reija Klemetti.
Vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneista naisista ja miehistä osalla syy päätökseen on se, etteivät he halua omia lapsia. Osalla syy voi olla taloudellinen tilanne tai riittämätön yhteiskunnallinen tuki.
”Tiedämme aikaisemmista tutkimuksista, että vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneet ovat tyytyväisiä elämäntyyliinsä eivätkä halua luopua siitä. Lapsen jo saaneilla tärkeimpiä syitä olla toivomatta lisää lapsia ovat sopiva lasten määrä, vanhempien oma jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen”, Klemetti kertoo.
Runsaat ja kivuliaat kuukautiset ovat yleisiä
Tutkimuksessa selvitettiin myös muita naistentauteihin liittyviä teemoja. Tutkimuksen mukaan 45 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista on runsaat kuukautisvuodot. Lisäksi peräti 51 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista on kovia kuukautiskipuja.
”Ongelmien syyt tulee selvittää ja vaivat hoitaa, sillä pahimmillaan ne voivat merkittävästi haitata elämää. Hormonaalinen hoito sopii useimmille kuukautiskipujen ja runsaiden vuotojen hoitoon, eikä sitä tulisi pelätä käyttää tarvittaessa. On valitettavaa, että ehkäisy- ja neuvolakäyntejä lukuun ottamatta naistenvaivojen lääkärikäynnit on monien käytännössä itse kustannettava yksityisellä puolella”, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta.
Lähde:
Raskaudet, synnytykset ja imetys, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lapsihaaveet ja lapsettomuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Naisten hormonihoito ja kuukautisvaivat, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Kaikki Terve Suomi -verkkoraportit
Lisätietoja:
Reija Klemetti
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7265
etunimi.sukunimi@thl.fi
Satu Majlander
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7510
etunimi.sukunimi@thl.fi
Lara Lehtoranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8234
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kutsu: Miten perhevapaita käytetään ja miten onnistuu työn ja perheen yhteensovittaminen?17.5.2024 08:48:37 EEST | Tiedote
Perhevapaiden käyttö erilaisilla työpaikoilla, työpaikkojen suhtautuminen perhevapaisiin ja vanhempien perustelut perhevapaavalinnoilleen ovat aiheena THL:n ja Kelan yhteisessä seminaarissa 21.5.
THL viikolla 21/202416.5.2024 15:53:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 16.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla15.5.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, osoittavat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.
THL:n muutosneuvottelut päätökseen – 93 irtisanotaan, henkilöstömäärä vähenee 180:llä14.5.2024 12:20:19 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muutosneuvottelut on saatu päätökseen. THL saavutti tavoitteen 12 miljoonan euron vuotuisesta säästöstä kehyskaudella 2024–2027. Neuvotteluiden lopputuloksena tullaan irtisanomaan 93 henkilöä. Vähennettävä henkilöstömäärä on yhteensä arviolta 180 henkilöä. Loput vähennyksestä saavutetaan eläkkeelle siirtymisten ja päättyvien määräaikaisuuksien kautta.
THL viikolla 20/20248.5.2024 15:43:20 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 8.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme