Hedelmöityshoidot eivät takaa lapsen saamista - nuoret tarvitsevat hedelmällisyystietoa
Moni toivoo lasta vasta yli 35-vuotiaana, missä iässä naisen hedelmällisyys on jo jyrkässä laskussa. Vaikka nuoruus on pidentynyt, hedelmällinen ikä ei. Perustelu lapsitoiveen siirtämiseen ei löydy hedelmöityshoidoista: Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vain noin puolet hedelmöityshoitoihin hakeutuneista saa lapsen. Lapsettomien yhdistys Simpukka ehdottaa, että toisen asteen koulutukseen sisällytetään hedelmällisyystietoisuus.
Lapsettomien yhdistys Simpukan huomioiden mukaan moni lykkää lapsitoivetta myöhempään elämänvaiheeseen siinä uskossa, että jos raskaus ei ala helposti, apua saa hedelmöityshoidoista. THL:n tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vain noin puolet hedelmöityshoidoissa käyneistä saa hoitojen avulla lapsen.
Tutkimukseen osallistuneista tahatonta lapsettomuutta kokeneista 30–74-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia oli hakeutunut lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoihin. Hoitojen avulla lapsen saaneita oli naisista 50 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia.
– Simpukan saamissa yhteydenotoissa näkyy se, että moni ajattelee voivansa lykätä lapsitoivetta myöhemmäksi, koska ovathan hedelmöityshoidot olemassa. Valitettavasti hedelmöityshoidotkaan eivät ole varma keino lapsen saamiseksi, kuten THL:n tutkimus hyvin osoittaa, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Hedelmöityksen todennäköisyys yli 40-vuotiailla alle viisi prosenttia
Lapsitoiveen lykkäämisen taustalla on useimmiten liian vähäinen tieto hedelmällisyydestä. Tutkimusten mukaan hedelmällisin ikä naisilla on 18–25 vuotta ja miehillä alle 35 vuotta. Naisen hedelmällisyys lähtee jyrkkään laskuun 35 ikävuoden jälkeen. Julkisten hedelmöityshoitojen takaraja on asetettu 40 ikävuoteen hoitovasteen heikkenemisen vuoksi.
– Yhteiskunnassamme pidetään 40-vuotiasta nuorena. Vaikka käsitys nuoruudesta on pidentynyt, ei hedelmällinen aika ole pidentynyt. Mielikuvaan vaikuttavat myös uutiset yli 45-vuotiaiden julkisuuden henkilöiden raskauksista. Tutkimusten mukaan kuukausittainen hedelmöityksen todennäköisyys yli 40-vuotiailla on alle viisi prosenttia.
Savion saamien yhteydenottojen mukaan monelle yli 35-vuotiaalle lasta toivovalle tieto hedelmällisyyden laskusta on järkyttävä.
– Emme pysty muuttamaan kehomme biologiaa. Hedelmällisyys laskee iän myötä huolimatta siitä, miten hyvässä fyysisessä kunnossa olemme. Esimerkiksi munasolujen laatuun ikä vaikuttaa voimakkaasti, ja raskauden todennäköisyys heikkenee iän myötä. Lapsihaaveiden siirtäminen myöhemmälle iälle voi hankaloittaa lapsen saamista merkittävästi.
Hedelmällisyysneuvontaa toisen asteen opetukseen
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva. Tahaton lapsettomuus vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, ihmissuhteisiin, talouteen, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Kriisille on tunnusomaista voimakkaiden tunteiden, kuten toivon, pettymyksen, toiseuden, kateuden, vihan ja häpeän tunteminen.
Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystietoisuuden sisällyttämistä osaksi toisen asteen opintoja.
– Tieto omasta hedelmällisyydestä voi auttaa valintojen tekemisessä, vaikka lapsitoive ei olisikaan ajankohtainen. On tärkeää, että nuorilla on tarvittava tieto valmiina. Toiveenamme on, että lapsettomuuskriisiä ei kukaan joutuisi kohtaamaan ainakaan tiedon puutteen vuoksi, sanoo Savio.
Myös THL kannattaa hedelmällisyysneuvonnan lisäämistä koulujen opetussuunnitelmaan.
– Hedelmällisyysneuvonta tarjoaa tietoa niin raskauden ehkäisystä kuin sen biologisista edellytyksistä. Neuvonta tulisi saada osaksi koulujen terveystiedon opetusta ja hedelmällisyysikäisten terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa. Näin kenenkään lapsitoiveet eivät jäisi toteutumatta ainakaan tietämättömyyden vuoksi, toteaa tutkimuspäällikkö Reija Klemetti THL:n 10. tammikuuta julkaisemassa tiedotteessa.
Neuvontaa ja tukea tarvitaan myös lasta toivoville. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloista tulisi saada myös hedelmällisyysneuvolan palveluita. Tällä hetkellä näitä palveluita on saatavilla vain yksityisiltä hedelmöityshoitoklinikoilta.
Hedelmöityshoidot kaikkien saataville
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 30–74-vuotiaista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia on kokenut tahatonta lapsettomuutta. Naisilla tahattoman lapsettomuuden kokemukset olivat yleisimpiä 40–49-vuotiailla ja miehillä 30–39-vuotiailla.
Suuri osa tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Yleisimpiä lapsitoiveet olivat 20–29-vuotiailla, joista lapsia toivoi 62 prosenttia naisista ja 69 prosenttia miehistä.
THL painottaa, että lapsettomuushoitojen tulee olla saavutettavia kaikille koulutustaustasta ja tuloluokasta huolimatta.
– On erittäin hienoa, että hallitus valmistelee 40 prosentin Kela-korvausta hedelmöityshoidoista. Se on yhteiskunnalta hieno kädenojennus syntyvyyden ja tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämiseen, Savio kiittää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vaikuttaminen, vertaistuki ja edunvalvonta.
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2024 Roosa Reponen: “Kokemuksemme tarjoaa arvokkaita näkökulmia.”5.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Roosa Reposen Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Reponen on koulutettu kokemusosaaja, -asiantuntija ja -toimija, jonka arjen keskiössä ovat erityisesti tahattoman lapsettomuuden ja harvinaisten sairauksien teemat.
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme