Pandemia lisäsi opiskelijoiden huolta työllistymisestä – jotkut alat koettiin hyödyttömiksi

Suomessa ja Ruotsissa tehdyssä haastattelututkimuksessa kysyttiin opiskelijoiden käsitystä oppialansa hyödyllisyydessä. Tuloksissa ilmeni vahva ero alojen välillä työllisyysnäkymien kannalta. Tutkimus perustuu ryhmähaastatteluaineistoon (n= 43) joka kerättiin Suomesta ja Ruotsista.

Haastatteluissa oli edustettuna eri koulutusalojen, kuten humanistis-kulttuurialan, sosiaalitieteiden, psykologian, informaatioteknologian, lääketieteen ja kauppatieteiden loppuvaiheen opiskelijoita ja vastavalmistuneita. Tutkimus oli osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19-lisärahoituksesta.

Korona lisäsi jo valmiiksi koettua epävarmuutta

Niillä opiskelijoilla, joilla oli jo aiemmin huolia työllistymisestään, kuten humanistisen ja kulttuurialan ja osin myös sosiaalitieteiden alan opiskelijoilla, korona-aika rajoituksineen näyttäytyi viimeisenä niittinä työllistymiselle. Epävarmuuteen liittyi vahvasti käsitys oman alan hyödyttömyydestä kriisiaikoina, mitä edesauttoivat negatiivinen julkinen puhe ja koulutusaloihin liitetyt stereotypiat.

Joissakin tapauksissa nuori oli koronan takia jo päättänyt opiskella toisen tutkinnon varmemmalta alalta – kokeilematta edes työnhakua ensin. Toisaalta pandemian aiheuttama yleinen epävarmuus lisäsi työllistymiseen ja työhön liittyviä huolia muillakin opiskelijoilla. 

– Koska yhteiskunnalliset kriisit osuvat erityisesti nuoriin, tarvitaan parempaa ymmärrystä kriisien vaikutuksista juuri heihin – tässä tapauksessa ura- ja ammatillisen identiteetin ja arvojen kehityksen kannalta, väitöskirjatutkija Julia Nuckols toteaa.

– Nuorten ajatukset hyödyllisiksi ja hyödyttömiksi koetuista koulutusaloista ovat huolestuttavia, sillä ne heijastavat koko yhteiskunnan arvomaailmaa, Nuckols jatkaa

Jopa varmojen alojen opiskelijat miettivät uravalintojaan

Informaatioteknologian, psykologian, lääketieteen ja kauppatieteiden opiskelijoilla oli vahva käsitys oman alansa hyödyllisyydestä ja helposta työllistymisestä sekä Suomessa että Ruotsissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö korona olisi aiheuttanut heidänkin keskuudessaan epävarmuutta.

Jotkut toivat esille haluttomuuden ottaa riskejä työnhaussa, mikä johti ottamaan ensimmäisen omalle kohdalle sattuneen työtarjouksen. Toisilla taas oli liikaa töitä pandemia-aikana, kuten esimerkiksi ruotsalaisilla lääketieteen opiskelijoilla sairaaloiden kuormituksen takia.  Informaatioteknologian opiskelijoiden keskuudessa vallitsi vahva usko työllistymiseen tulevaisuudessa, mutta heille muun muassa koveneva kilpailu aiheutti epävarmuutta.  

– Epävarmuus työllistymisestä heikentää nuorten hyvinvointia, mutta toisaalta sitä heikentävät myös omien arvojen ja kiinnostuksen vastaisten opintojen suorittaminen, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska huomauttaa.

 – Nopeasti muuttuvassa maailmassa nuoren valitsema ala voi muuttua radikaalisti jo viiden vuoden opiskelun, saati sitten yhden pandemian aikana. Siksi olisi tärkeää olla lisäämättä opiskelijoiden epävarmuutta työllistymisestä, vaan kannustaa heitä kouluttautumaan kiinnostuksensa mukaan ja tukea heidän uskoaan tulevaisuuteen, Wilska muistuttaa.

Tutkimusjulkaisu:

Nuckols, J. A., Sirola, A., Ylilahti, M., & Wilska, T. A. (2023). Life course challenges in crises: transition from higher education to work during COVID-19 in Finland and Sweden. Journal of Education and Work, 1-16. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13639080.2023.2292155

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Julia Nuckols, julia.a.nuckols@jyu.fi, 040 515 3676

Professori Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040 8054201