Suomen ympäristökeskus selvitti suomalaisten yritysten ja kansalaisten asenteita kiertotaloutta kohtaan
Siirtymällä kiertotalouteen on monenlaisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja ihmisten arkeen. Yritysten ja kansalaisten asenteita kiertotaloutta kohtaan sekä kiertotalouteen liittyviä toimia selvitettiin kahdella laajalla valtakunnallisella kyselytutkimuksella nyt ensimmäistä kertaa. Tänään julkistettujen kyselyjen tulokset osoittavat, että kiertotaloudesta on tullut suomalaisille tuttu termi. Käytännön tasolla kiertotalous näkyi sekä yrityksissä että ihmisten arjessa erityisesti jätteiden lajitteluna. Muista kiertotaloutta tukevista toimista vähiten tuttuja olivat jakamistalouden mahdollisuudet.

Yritysbarometrin tulokset kertovat, että yrityksissä on ymmärrystä kiertotaloudesta ja kiinnostusta kiertotalouden vahvistamiseen yrityksen toiminnassa. Vastaukset kertovat myös osaamisvajeesta: monet yritykset kaipasivat tietoa konkreettisista keinoista vahvistaa yrityksen kiertotalousliiketoimintaa.
Kansalaisbarometrista selviää, että monet kiertotalouden päämäärät kuten materiaalikierrätys ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen koetaan tärkeäksi. Sen sijaan uudelleenkäyttö ja yhteiskäyttö ovat haastavampia. Monet haluavat hankkia käyttämänsä tuotteet käytetyn sijaan uutena ja omistaa itse käyttämänsä tavarat.
Kiertotalousbarometrit toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Jatkossa niiden avulla voidaan seurata kiertotalouden etenemistä.
Kiertotalous tuttu termi yrityksille, mutta konkreettiset toimenpiteet harvinaisempia
Kiertotaloudesta on tullut tuttu termi suomalaisten yritysten keskuudessa. Vuoden 2023 alussa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 91 % kyselyyn vastanneista yritysten edustajista kertoi kiertotalouden olevan heille vähintään jonkin verran tuttu termi. Vastaajien mukaan tuotteiden suunnittelu kiertotalouden periaatteiden mukaan, jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä tuotteiden käyttöiän pidentäminen olivat kiertotalouden kannalta merkittävimpiä seikkoja. Vastaajista 67 % arvioi, että kiertotalous on erittäin tai melko merkittävää edustamansa yrityksen arvoille.
Kiertotalouteen liittyvät konkreettiset toimenpiteet yrityksissä ovat harvinaisempia. Yleisintä vastausten mukaan oli jätteiden ja sivuvirtojen määrän vähentäminen (47 % vastaajista) ja uusiutuvan energian käyttö tai energiankulutuksen vähentäminen (37 % vastaajista). Yhdyskuntajätteitä lajiteltiin kuitenkin 83 % vastaajien edustamista yrityksistä. Vain pienellä osalla yrityksistä (12 %) liikevaihdosta vähintään puolet perustuu kiertotalouteen. Kuitenkin suurin osa vastaajista aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta yrityksensä liiketoiminnassa seuraavan viiden vuoden aikana: 29 % aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta ja 35 % haluaisi lisätä, mutta ei vielä tiedä, miten se tapahtuisi.
”Yritysten edustajien vastauksissa näkyi se, että kiertotalous kiinnostaa ja on tullut tutuksi. Tärkeimmät kiertotaloustoimenpiteet eivät ole samanlaisia erityyppisissä ja eri toimialojen yrityksissä. Suurin osa yrityksistä oli kiinnostunut lisäämään kiertotalouteen kytkeytyvää liiketoimintaa, mutta lisää tietoa konkreettisista keinoista tarvitaan”, sanoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Kiertotalous näkyy kansalaisten arjessa
Jätteiden lajittelu ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla ovat kansalaisten suosituimmat kiertotaloustoimet. Barometrin vastaajista 97 % kertoi lajitelleensa suurimman osan jätteistään kierrätystä varten kuluneen vuoden aikana. 80 % oli suojannut tavaroita kululumiselta ja rikkoutumiselta ja omisti tavarahoivaan liittyviä työkaluja. Maksullisia huolto- ja korjauspalveluita oli sen sijaan käytetty harvemmin.
85 % vastaajista kertoi vähentäneensä uusien tavaroiden hankkimista ja 52 % vastaajista oli vähintään joskus viimeisen vuoden aikaan hankkinut käytettyjä tuotteita uusien sijaan. Toisaalta 43 % vastaajista kertoi mieluummin haluavansa ostaa tavarat mieluummin uutena. Myös tavaroiden yhteiskäyttö koettiin haastavana, vaikka 39 % vastaajista oli vähintään joskus lainannut tavaroita ystäviltä, tuttavilta tai sukulaisilta, 71 % kertoi haluavansa mieluiten itse omistaa käyttämänsä tavarat.
”Kyselyn tulokset kertovat, että monet kiertotalouden päämäärät kuten materiaalikierrätys ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen herättävät kansalaisissa voimakasta vastakaikua. Kaikki kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan ole ihmisten arjessa yhtä yleisiä. Erityisesti tavaroiden uudelleen- ja yhteiskäyttö koetaan haastavampana, ja näiden edistäminen vaatii myös ajattelutapojen sekä kulttuurista muutosta”, sanoo erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Kiertotalousbarometreja tarvitaan kiertotalouden vaikutusten ja etenemisen seurannassa
Kiertotalouden barometrit toteutettiin kahtena laajana, kansallisena kyselytutkimuksena kevättalvella 2023. Tavoitteena oli laatia säännöllisesti toistettavat kyselyt, joilla voidaan seurata kiertotalouden edistymistä ja vaikutuksia sekä suomalaisten arjessa että yritysten toiminnassa. Yritysbarometri lähetettiin yhteensä 6 431 yritykselle, joista saatiin 511 vastausta. Kansalaisbarometri lähetettiin 5 000 satunnaisotannalla valitulle henkilölle ja kyselyyn saatiin 975 vastausta.
Kiertotalouden barometrit toteutettiin osana valtakunnallisen kiertotalouden strategisen ohjelman seurantaa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Circwaste – Kohti kiertotaloutta (EU LIFE IP) -hankkeessa yhteistyössä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Sitran ja Tilastokeskuksen kanssa.
Lisätietoja
Yhteystiedot
- tutkija Tiina Karppinen, Jyväskylän toimipiste, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 295 251 376 (yritysbarometri)
- erikoistutkija Kati Pitkänen, Joensuun toimipiste, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 295 251 101 (kansalaisbarometri)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Lugn början på cyanobakteriesäsongen19.6.2025 13:14:48 EEST | Pressmeddelande
Antalet observationer av cyanobakterier är måttligt, vilket är typiskt för början av sommaren. Lite cyanobakterier har påträffats på sina håll i insjöar, främst i Södra Finland. I kustområdena har cyanobakterier observerats i något mindre utsträckning än vad som är vanligt för den här tiden på året. Hittills har inga större mängder cyanobakterier observerats på öppna havsområden.
Rauhallinen alku sinileväkaudelle19.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on alkukesälle tyypilliseen tapaan maltillinen. Sisävesillä on paikoittain havaittu hieman sinilevää, pääosin Etelä-Suomessa. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden jopa hieman vähemmän. Avomerialueilla ei ole toistaiseksi havaittu merkittäviä leväesiintymiä.
Lajistoseurantojen merkitys korostumassa: suomalaisen luontotiedon tuotanto vapaaehtoisten varassa17.6.2025 10:12:54 EEST | Tiedote
Suomen luonnon tilaa valottavista lajistoseurannoista on koottu ensimmäistä kertaa kattava kokonaiskuva. Kysyntä seurantojen tuottamille tiedoille kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Vapaaehtoistyö on seurannoille valtava voimavara, mutta rahoituksen epävarmuus uhkaa seurantatyön jatkuvuutta.
Suomen ympäristökeskukselta kolme merkittävää sitoumusta merten suojelemiseksi13.6.2025 17:37:32 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on tehnyt osana vuoden 2025 YK:n valtamerikonferenssia kolme sitoumusta, jotka tukevat tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa Itämeren ympäristön hallinnassa ja suojelussa. YK:n valtamerikonferenssi on pidetty kuluneella viikolla (9.–13.6.2025) Nizzassa, Ranskassa. Konferenssin tavoitteena on nopeuttaa ja lisätä merten suojeluun ja kestävään käyttöön tähtääviä toimia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme