Väitös: Kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä

Uniapnea ja kuorsaus liitetään usein aikuisiin, mutta jo varhaislapsuudessa esiintyy erilaisia unenaikaisia hengityshäiriöitä. Vaikka kuorsaus on uniapneaa lievempi tautikokonaisuus, on osoitettu, että siihenkin liittyy lapsuusiällä muun muassa vaikeuksia oppimisessa, käytöshäiriöitä sekä haitallisia muutoksia aineenvaihdunnassa. Kouluikäisiin lapsiin verrattuna tutkimustieto imeväisten ja taaperoiden kuorsauksesta on kuitenkin rajallista.

Väitöstutkimuksessaan lastentautien erikoislääkäri Maija Katila havaitsi, että pirkanmaalaiset lapset kuorsasivat selvästi vähemmän kuin aiempi tutkimustieto on osoittanut. Väitöskirja on osa Lapsen uni- ja terveys (Child-Sleep) -projektia, jossa unitutkimuksiin osallistuneita lapsia on seurattu nyt jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Tutkimuksessani havaitsin, että kuorsausta esiintyi vain melko pienellä joukolla vauvoja ja taaperoita. Kuorsaavilla vauvoilla oli kuitenkin merkittävästi enemmän univaikeuksia, ja heidän unensa oli levottomampaa ja lyhyempää verrattuna muihin lapsiin, Katila sanoo.

Katilan havaintojen mukaan äidin tupakointi ja vanhempien kuorsaus lisäävät riskiä pienten lasten kuorsaukselle. Vauvan täysimetys ensimmäisten elinkuukausien aikana puolestaan näytti suojaavan lapsia kuorsaukselta.

– Kuorsaukselta suojaavien ja sille altistavien tekijöiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, sillä niitä voidaan hyödyntää perheiden ohjeistuksessa raskausaikana ja pikkulapsi-iässä. Näin voidaan mahdollisesti ehkäistä unenaikaisia hengityshäiriöitä ja niihin liittyvää sairastavuutta, Katila pohtii.

Katila tarkasteli tutkimuksessaan myös varhaislapsuuden kuorsauksen ja kasvun välistä yhteyttä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja aineenvaihduntahäiriöiden riskitekijöitä verinäytteiden avulla. Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana lasten kasvussa ei ollut suuria eroja, mutta lapsilla, jotka kuorsasivat enemmän, oli havaittavissa lieviä epäsuotuisia muutoksia aineenvaihdunnan merkkiaineissa. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä.

Väitöskirjansa tulosten perusteella Katila korostaakin, että pienten lasten unenaikaisiin hengityshäiriöihin tulisi kiinnittää huomiota, koska ensimmäisiä merkkejä pitkäaikaisvaikutuksista voidaan havaita jo varhaislapsuudessa.

Maija Katila työskentelee erikoislääkärinä lasten tehovalvontaosastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Väitöstilaisuus perjantaina 9. helmikuuta

Lastentautien erikoislääkäri Maija Katilan lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Snoring in Early Childhood tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 9.2.2024 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Varpu Elenius Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.