Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaressa karjahtelee jälleen urosleijona – toiveena lisääntyvä aasianleijonalauma

Jaa

Kissalaaksossa karjahtelee urosleijona, joka on tutustunut uuteen kotiinsa viikon ajan lämpimissä sisätiloissa. Espanjalaisesta eläintarhasta Korkeasaareen siirretty 10-vuotias aasianleijona voi ulkoilla jo lähipäivinä tarhassaan. Tavoitteena on koota Korkeasaareen erittäin uhanalaisten aasianleijonien lisääntyvä lauma.

Korkeasaaren uusi aasianleijonauros
Korkeasaaren uusi aasianleijonauros Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Aasianleijona on erittäin uhanalainen leijonan alalaji, joita elää Intiassa Girin kansallispuistossa yli 600 yksilöä. Luonnonkatastrofi tai tautiepidemia voi pyyhkäistä leijonat pieneltä elinalueeltaan, minkä vuoksi eläintarhoissa kasvatetaan aasianleijonakantaa alalajin säilymisen turvaamiseksi.

Eläintarhojen aasianleijonille tarvitaan erityisesti tällä hetkellä lisää pentuja. Lisääntymisikäiset leijonat vanhenevat kovaa vauhtia eikä nuoria leijonia ole riittävästi monimuotoisen tarhakannan ylläpitämiseksi. Aasianleijonan suojeluohjelmasta vastaava lajikoordinaattori ohjeistaa nyt eläintarhoja lisäännyttämään leijonia. Suojeluohjelmaan osallistuvissa 42 eläintarhassa on yhteensä 125 aasianleijonaa. 

Lajikoordinaattorin Korkeasaareen valitsema leijonauros on 10-vuotias eli leijonaksi melko iäkäs. Se ole aiemmin lisääntynyt, sillä se on elänyt veljensä kanssa ja viime vuodet yksikseen. Ennen eläimen siirtoa tehdyssä terveystarkastuksessa tutkittiin myös uroksen lisääntymiskykyä. Leijonan siittiöiden tuotanto on edelleen hyvä, joten lisääntymiselle ei sen suhteen pitäisi olla esteitä. Leijona on syntyjään Budapestin eläintarhasta ja on Korkeasaaren edellisen urosleijonan pojanpoika.

Korkeasaaren leijonalaumassa on kolme leijonanaarasta, jotka ovat 13-, 9- ja 6-vuotiaita. Uroksen laumaan yhdistämisessä on tarkoitus edetä hitaasti ja eläimet kaikin tavoin huomioiden. Nyt alkamassa on eläinten tutustumisvaihe, jossa leijonat voivat tarkkailla toisiaan näköetäisyyden päästä. Uuden urosleijonan läsnäoloon totuttelevat myös naapurissa asuvat amurintiikerit.

Eurooppalaisissa eläintarhoissa suojeluohjelmaan kuuluvat aasianleijonat polveutuvat yhdeksästä Intian valtion 1990-luvun alussa lahjoittamasta yksilöstä. Näistä kantavanhemmista kolme sijoitettiin Korkeasaareen. Myös luonnossa aasianleijonien perimä on kapea, sillä luonnonkanta on vähimmillään romahtanut noin 20 leijonan kokoiseksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Urosleijona saapui lumiseen Korkeasaareen tammikuussa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Urosleijona saapui lumiseen Korkeasaareen tammikuussa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Leijona pääsi aluksi tutustumaan Kissalaakson takatiloihin. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Leijona pääsi aluksi tutustumaan Kissalaakson takatiloihin. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Aasianleijonauros Korkeasaaressa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Aasianleijonauros Korkeasaaressa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Lauman naaraat ovat vielä epäileväisiä uuden tulokkaan suhteen. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lauman naaraat ovat vielä epäileväisiä uuden tulokkaan suhteen. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye