Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren karhujen talviunet jäivät lyhyiksi

Jaa

Korkeasaaren 23- ja 18-vuotiaat naaraskarhut nukkuivat tänä talvena poikkeuksellisen lyhyet talviunet, yhteensä vain noin kuusi viikkoa. Ensimmäisen kerran karhut havahtuivat talviuniltaan jo joulukuun alussa, mutta kävivät vielä uudestaan helmikuussa viikon mittaisille unille. Pitkän talven jälkeen kevätaurinko innostaa jälleen karhuja ulkoiluun.

Karhut hamuavat keväisiä pajunoksia.
Karhut hamuavat keväisiä pajunoksia. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren 23- ja 18-vuotiaat naaraskarhut nukkuivat tänä talvena poikkeuksellisen lyhyet talviunet, yhteensä vain noin kuusi viikkoa. Ensimmäisen kerran karhut havahtuivat talviuniltaan jo joulukuun alussa, mutta kävivät vielä uudestaan helmikuussa viikon mittaisille unille. Pitkän talven jälkeen kevätaurinko innostaa jälleen karhuja ulkoiluun. 

Korkeasaaren karhut kävivät talviunilleen hyvissä ajoin lokakuun lopulla. Talvilepo päättyi kuitenkin ennätyksellisen aikaisin, kun joulukuun alkupuolella karhuista nuorempi ryhtyi kolkuttelemaan talvipesän luukkua. Karhuista vanhempi oli vielä unelias. Karhut päästettiin ulos jaloittelemaan, mutta ne palasivat pian sisätiloihin nuokkumaan, eivätkä olleet ruuasta erityisen kiinnostuneita. Sama toistui seuraavina aamuina.

Karhuille on tavallista havahtua kesken talviunien ja vaihtaa asentoa. Tämä on huomattu myös Korkeasaaressa, jossa karhuille ovat joskus maistuneet kasviksetkin keskellä talvea. Jotta karhuilla oli hyvät olosuhteet jatkaa talviuniaan, eläintenhoitajat pitivät talviravinnon kevyenä ja ympäristön rauhallisena. Helmikuun pakkasilla karhut nukahtivat vielä viikoksi talvipesiinsä. 

”Emme osaa selittää erikoista talviunirytmiä. Karhut olivat koko talven kovin väsyneitä ja annoimme niille hetken aikaa myös hiilihydraattipitoisia marjoja, joita ne syövät syksyllä tankatessaan talviunille. Annoimme myös lisää pesämateriaalia, jonka kaiken ne veivät talvipesiinsä”, kertoo eläintenhoitaja Susan Nuurtila.

Maaliskuussa karhut ovat alkaneet ulkoilla säännöllisemmin ja eläintenhoitajat ovat tuoneet niille virikkeitä tarhaan tutkittavaksi. Tänään karhut saivat ensimmäiset pienet lihakimpaleet, jotka oli rullattu paperisäkkien sisään ja kiinnitetty puuhun. Herkut haistettiin heti, paketit revittiin auki ja paperit nuuskittiin lopuksi hyvin tarkkaan. Toinen keväinen herkku olivat tuoreet pajunoksien latvaversot. Karhut nahistelivat keskenään laiskasti isoon puunrunkoon nojaten. 

Edellistalvena Korkeasaaren karhut nukkuivat poikkeuksellisen hyvin, yli kolme kuukautta, ja kevenivät talviunensa aikana noin 50 kiloa, suunnilleen neljänneksen painostaan. Vain kerran aiemmin Korkeasaaren karhujen talviunet ovat jääneet reilun kuukauden mittaisiksi. Tavallisesti karhut ovat heränneet Korkeasaaressa helmikuun aikana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Karhu nuuskii ruokavirikkeen jämiä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Karhu nuuskii ruokavirikkeen jämiä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Karhu nuuskii pajunkissoja. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Karhu nuuskii pajunkissoja. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Karhut tutkivat pajunkissavirikettä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Karhut tutkivat pajunkissavirikettä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye