Cityihmiset landella -kirjan julkistamistilaisuus ja paneelikeskustelu

Mikä: Cityihmiset landella -kirjan julkistamistilaisuus, innovatiivinen paneelikeskustelu ja verkostoitumista.
Missä: Into Kustantamossa, Töölönkatu 9/katutaso, Helsinki.
Milloin: 8.2.2023 klo 17.00–20.00
Kenelle: toimittajille ja somevaikuttajille.

Siksi:

• Cityihmiset landella on kirja, joka sanoittaa citymaalaisuusilmiön.
• Asiantuntijoiden innovatiivisessa paneelikeskustelussa etsitään ennakkoluulottomia ja raikkaita mahdollisuuksia maaseudun elävöittämiseksi.
• Cityihmiset landella on uudenlainen hybridikirja, johon liittyy laaja linkkiaineisto sekä videoita.

Kirja ei ole rakenteelta aivan tavanomainen. Printtikirjassa on qr-koodit, jotka tarjoavat tuplamäärän lisäsisältöä, vastaavasti e-kirjassa ovat linkit lisäaineistoon. Joka kuukausi julkaistaan yhden citymaalaisen lyhennetty tarina Facebookissa ajankohtaisine kuulumisineen ja YouTubessa kotikutoinen video maaseudun tai kaupungin parhaista kokemuksista citymaalaisen itsensä kertomana.

Tilaisuuden ohjelma:
Klo 17.00 kirjan esittely + yleisön kysymykset.

Futuristi Ville Venäläisen inspiraatioalustus hybridihubverkostoista – palveluita livenä ja virtuaalisesti.

Noin klo 17.40–18.30 paneelikeskustelu.

Teemana: Maaseudun mahdollisuudet – enemmän mahdollisuuksia kuin mahdottomuuksia! Fasilitaattorina Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.

Keskustelijoina:
citymaalainen Pauliina Seppälä
Keskitin säätiön asiamies varatuomari Hannu Kallio
Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Samuli Manu
NordEval:n erikoistutkija Sari Rannanpää
futuristi Ville Venäläinen

Noin 18.30 paneelikeskustelun jälkeen Aleksi Koiviston puhe: Pandemian jälkeinen landemia - miksi Suomi tarvitsee citymaalaisuutta? Kesto noin 10-15 min.

Vapaamuotoista keskustelua ja verkostoitumista.

Tarjolla suunkostukkeeksi viiniä ja pikkusuolaista huikopalaksi.

Tilaisuus päättyy klo 20.00.

Otteita kirjasta

Kulttuurijohtaja Helka Ketonen, Helsinki

Juttukaverin puutteessa Helka päätyi keskustelemaan eläinten kanssa; naapurin koiran ja lintujen. Hän hassuttulee ajatuksella itsekseen, että on eläinkuiskaaja, koska on taitava matkimaan eläinten ääniä. ”Naapurin koira haukkui minua aluksi, haukahtelin takaisin. Lopulta hänkään ei enää haukkunut minulle.”

Eläköitynyt lakimies Jouko Kantomaa, Helsinki

Suurin ero pohjoisen ja etelän välillä on ihmisten käytös. ”Monesti tuntuu, että täällä ollaan aika itsekkäitä, minä ensin ja muut sitten. Itsekkyys on silmiinpistävää. Kun tulin Vantaalta oikeustalolle Salmisaareen töihin, huomasin, että ihmiset kävelevät eteenpäin kuin hirvet, eivät yhtään väistä.” Työpaikallaan kun Jouko kertoi kokemastaan, syyksi työkaverit ilmoittivat, että näytän ihan landelaiselta, siksi kuulemma stadilaiset eivät väistä kadulla. Kokemuksesta viisastuneena pohjoisen mies alkoi kävelemään kuin hirvi itsekin ja sitten häntä alettiin väistää. Kaupungissa toimii metsän lait kadulla.

Toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto, Vaasa

”Taustani kiinnostaa kovin Helsingissä. Olet homopoika Ähtäristä ja puhut maaseudun puolesta, mikäs sua vaivaa, kysytään. Arvojohtajana haluan murskata mielikuvia ja tuomita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän. Sanotaan: tervetuloa maalle, lapsiperheitä halutaan, mutta mitäs jos tulija onkin sateenkaariperhe, jossa on kaksi äitiä. Saavatko hekin muuttaa?”

Futuristi, teknologia-alan yrittäjä Ville Venäläinen, Mikkeli

”Hubit toimisivat mikrokeskuksina tarjoten keskeiset palvelut yhdistäen digitaalisuuden ja fyysisen tilan. Ne toisivat kyliin yhteisöllisyyden tuntua fyysisillä kohtaamisilla ja mahdollistaisivat yhteisöllisyyden myös digitaalisesti. Hubien tarjoamat palvelut olisi automatisoitu ja digitalisoitu niin pitkälle kuin mahdollista”.

Maaseudun tulevaisuus

Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on jo menneen talven lumia, josta pitäisi tyystin päästä eroon. Aiheesta lisää Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoituksessa:

”On turha yrittää rakentaa kaupungit vastaan maaseutu asetelmaa. Maaseutubarometrin mukaan suomalaiset mieltävät itsensä jo monipaikkaisiksi. Yli kolmannes suomalaisista kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen”.

Eläkeläinen Pirkko Kärppä, Tampere

Maalaisjärki kunniaan – sitä tarvitsevat etenkin kaupunkilaiset!

Yrittäjä, konsultti Antti Leijala, Heinola

Kun maaseutukuntiin muuttaa henkilöitä, jotka ovat tehneet laajamittaista liiketoimintaa joko Suomessa tai maailmalla, sille osaamiselle olisi käyttöä paikallisesti. ”Ei ole tullut vastaan tällaisia Asiantuntija muuta maalle -hankkeita. Sellaiseen olisi kyllä tarvetta.”

Anne Lampinen on helsinkiläinen toimittaja-tietokirjailija ja viestintäalan yrittäjä. Hän kirjoittanut aiemmin neljä tietokirjaa ja yhden fiktiivisen teoksen.

”Citymaalainen on henkilö, jolla on vahva side kaupunkiin, mutta kaipuu maaseudulle. Hän kuluttaa ja käyttäytyy kuten kaupunkilainen, myös maaseutuympäristössä. Ostaa palveluita auliisti ja kuluttaa nuukailematta. Hän osaa olla käytökseltään maalaisempi kuin maalainen, niin halutessaan. Hänessä on peppipitkätossumaista out of box -ajattelua sukupuoleen katsomatta. Hän iloitsee, että voi rikkoa rajoja ja elää omannäköistä elämää luonnon helmassa, mutta tarvittaessa myös kaupungissa. Hän on itsenäinen omantienkulkija, joka pitää itseään hyvin onnekkaana saadessaan elää kaupungissa että maalla”, kertoo kirjailija Lampinen citymaalaisuudesta.

Kirja ilmestyy kirjakauppoihin, sekä e- ja äänikirjapalveluihin 8.2.2024. Äänikirjan lukee Juhani Rajalin.

Kirja tarjoaa inspiroivia ideoita landeiluun

Toimittajat ja bloggarit: Tervetuloa julkistamaan kirjaa Into Kustantamoon ja viihtymään innostavassa seurassa sekä tapaamaan citymaalaisia.

Sitovat ilmoittautumiset mielellään mahdollisimman nopeasti. Tilaan mahtuu vain 40 henkilöä. annemarie.lampinen@gmail.com. Laitathan kuka olet ja mikä on organisaatiosi?

Tilaa arvostelukappale