Kuluttajien luottamus koheni hieman – asunnon ostoaikeita entistä harvemmalla

Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa jo 31 % kuluttajista. Suomen taloustilanteen paranemiseen uskoi viidennes kuluttajista, ja 40 % puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli tammikuussa -9,1, kun se oli joulukuussa -13,3. Vuotta aiemmin tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon -12,7. 

”Kysymme talouteen liittyviä odotuksia vuosi eteenpäin, joten kuluttajat selvästikin ennakoivat, että esimerkiksi korot ja hintojen nousu tai Suomen talouden tila ehtivät viimeistään sinä aikana muuttua nykyistä suotuisammiksi. Palkatkin ovat hieman nousussa ja verotus joillekin kevenemässä. Lisäksi näin vuoden alussa saattaa helposti esiintyä pientä ylimääräistä toiveikkuutta myös talousasioihin liittyen. Kaikkiaan luottamus on kuitenkin yhä hyvin heikkoa”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan jatkuivat tammikuussa erittäin vähäisinä. Ostoaikeet kuitenkin lisääntyivät aavistuksen sekä joulukuuhun että vuodentakaiseen verrattuna. 10 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Asunnon ostoaikeet sen sijaan vähenivät tammikuussa entisestään: asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 10 % kuluttajista.

”Asunnon ostoaikeita ja asuntokauppaa oli paljon koronavuosina. Sitten lainakorot alkoivat nousta, kuluttajien rahatilanne ja ostovoima heikkenivät ja epävarmuus taloudesta lisääntyi, joten asuntoinnostus vaimeni pari vuotta sitten. Viime vuoden lopulla aikeissa oli hetken pientä nousuvirettä – ilmeisesti, koska ensiasunnon ostajilla oli viimeiset hetket tehdä kaupat ilman varainsiirtoveroa.  Tammikuussa asunnonhankintaan vaikuttavia myönteisiä tekijöitä ei ehtinyt tulla esiin, joten lähes ennätysvähäiset ostoaikeet eivät ole mikään ihme”, Kangassalo toteaa.

Tammikuussa talousluottamus oli vahvinta pääkaupunkiseudulla, jossa luottamusindikaattori sai arvon -4,4. Heikointa luottamus oli muualla Etelä-Suomessa, -12,8.

”Pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla on aina ollut vahvempi luottamus ja valoisammat odotukset kuin muualla. Ero on selvä etenkin Itä-Suomeen verrattuna. Eroa selittävät koulutuksen, sosioekonomisen aseman, työllisyyden ja tulojen kaltaiset taustatekijät. Nämä asiat ovat Helsingin seudulla muuta maata ja maaseutua paremmalla mallilla. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuu enemmän nuoria, jotka perinteisesti ovat optimistisempia talouden ja yleensäkin tulevaisuuden suhteen.”