Väitös: Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ohjasi Suomen ydinasevalvontapolitiikkaa kylmässä sodassa
Yliopisto-opettaja Tapio Juntunen tarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomen kylmän sodan aikaista alueellista ydinasevalvontapolitiikkaa. Tutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys vuodesta 1963 vuoteen 1991 erilaisin painotuksin Suomen ulkopolitiikassa esillä olleesta aloitteesta Pohjolan alueen ydinaseettoman vyöhykkeen (PYV) muodostamiseksi. Samalla tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten Suomi pyrki ulkopolitiikan keinoin vaikuttamaan suurvaltojen ydinasepolitiikan tuottamiin alueellisiin haasteisiin.
Presidentti Urho Kekkosen vuonna 1963 esittämä ehdotus Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä oli alusta alkaen näennäisaloite. Sen toteutumisen mahdollisuudet olivat läpi kylmän sodan hyvin pienet Norjan, Tanskan ja Islannin Nato-jäsenyyksien takia. Tästä huolimatta aloitteen uskottavuuden eteen käytettiin sen lähes 30-vuotisen elinkaaren aikana huomattava määrä poliittista pääomaa ja ulkoasianhallinnon resursseja. Väitöstutkimuksen lähtökohtana on tulkita ja ymmärtää tätä ristiriitaa ulkopolitiikan käytäntöjen näkökulmasta.
– PYV-aloitetta edistettiin neljässä aallossa hieman erilaisin painotuksin. 1970-luvun loppupuolelta eteenpäin se alkoi juurtua pysyvältä vaikuttavaksi instrumentiksi Suomen ulkopolitiikan työkalupakkiin. Aloitteeseen keriytyi kokemusperäistä tietoa, jonka kautta Suomen ulkopoliittinen johto ja ulkoasiainhallinto hahmottivat suurvaltasuhteiden muutosten, ydinaseteknologian kehityksen sekä Suomen ulkopoliittisen toimijuuden välisiä suhteita, Tapio Juntunen tiivistää.
Uutta valoa Suomen ulkopolitiikan muutokseen kylmän sodan päättymisen yhteydessä
Juntusen arkistoaineistoihin tukeutuva analyysi tuo uutta valoa erityisesti siihen, miten Suomen ulkopolitiikassa hahmotettiin ydinasepolitiikan muutoksia 1980-luvun alusta kylmän sodan päättymiseen ulottuvalla ajanjaksolla. Presidentiksi noussut Mauno Koivisto suhtautui edeltäjäänsä varautuneemmin näyttäviin julkisuusdiplomaattisiin avauksiin, mutta korosti toisaalta luottamuksen rakentamista niin Pohjoismaiden kuin suurvaltajohtajienkin välillä.
Tällöin Suomen PYV-politiikassa alkoi korostua keskusteluyhteydet muiden Pohjoismaiden kanssa. Niitä edistettiin varsinkin virkamiestasolla aktiivisesti. 1980-luvun alun euro-ohjuskriisin katveessa ydinaseriisunnasta käyty keskustelu voimistui myös muissa Pohjoismaissa. Suomen PYV-politiikka huipentui vuosina 1987–1991 tiiviisti työskennelleen yhteispohjoismaalaisen PYV-virkamiestyöryhmän työskentelyssä.
– Yhteispohjoismainen PYV-virkamiestyöryhmä kokoontui lähes 40 kertaa tutkailemaan alueellisen ydinasevalvontajärjestelyn saavuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Työssä mentiin syvälle 1970- ja 80-luvun kuluessa kypsyneiden asevalvontadiplomaattisten käytänteiden yksityiskohtiin.
– Keskeisempää Suomen näkökulmasta oli kuitenkin se, että PYV-kysymys tarjosi käytännönläheisen yhteyden nimenomaan Pohjoismaiden välille. Sen puitteissa saatettiin keskustella turvallisuuspolitiikasta, asevalvonnasta sekä Neuvostoliiton ydinasepolitiikasta luottamuksellisesti muiden Pohjoismaiden kanssa, Juntunen kertoo.
Kylmän sodan sotilaspoliittisen vastakkainasettelun nopea purkautuminen ja Neuvostoliiton hajoamisprosessi vetivät kuitenkin maton pois Suomen PYV-politiikan alta. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton samoihin aikoihin saavuttamia historiallisia ydinaseiden rajoitussopimuksia Suomessa tulkittiin kuitenkin hieman epäilevin sävyin.
– Pelkona oli, että Suomen lähialueita koskevat turvallisuushaasteet jäisivät ratkaisematta Keski-Eurooppaan ja johtavien ydinasevaltojen välisiin suhteisiin keskittyvän liennytyksen sivustassa. Tällainen suurvaltavastuuta korostava reaktio- ja toimintamalli tavallaan pinttyi Suomen ulkopolitiikkaan kylmän sodan kuluessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 2. helmikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tapio Juntusen kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja Varjonyrkkeilyä Pohjolassa: Ydinaseongelman alueellinen hallinta Suomen ulkopolitiikassa kylmän sodan aikakaudella tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 2.2.2024 kello 13 Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Henri Vogt Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tuomas Forsberg johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tapio Juntunen
tapio.juntunen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme