Väitös: Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ohjasi Suomen ydinasevalvontapolitiikkaa kylmässä sodassa
Yliopisto-opettaja Tapio Juntunen tarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomen kylmän sodan aikaista alueellista ydinasevalvontapolitiikkaa. Tutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys vuodesta 1963 vuoteen 1991 erilaisin painotuksin Suomen ulkopolitiikassa esillä olleesta aloitteesta Pohjolan alueen ydinaseettoman vyöhykkeen (PYV) muodostamiseksi. Samalla tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten Suomi pyrki ulkopolitiikan keinoin vaikuttamaan suurvaltojen ydinasepolitiikan tuottamiin alueellisiin haasteisiin.
Presidentti Urho Kekkosen vuonna 1963 esittämä ehdotus Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä oli alusta alkaen näennäisaloite. Sen toteutumisen mahdollisuudet olivat läpi kylmän sodan hyvin pienet Norjan, Tanskan ja Islannin Nato-jäsenyyksien takia. Tästä huolimatta aloitteen uskottavuuden eteen käytettiin sen lähes 30-vuotisen elinkaaren aikana huomattava määrä poliittista pääomaa ja ulkoasianhallinnon resursseja. Väitöstutkimuksen lähtökohtana on tulkita ja ymmärtää tätä ristiriitaa ulkopolitiikan käytäntöjen näkökulmasta.
– PYV-aloitetta edistettiin neljässä aallossa hieman erilaisin painotuksin. 1970-luvun loppupuolelta eteenpäin se alkoi juurtua pysyvältä vaikuttavaksi instrumentiksi Suomen ulkopolitiikan työkalupakkiin. Aloitteeseen keriytyi kokemusperäistä tietoa, jonka kautta Suomen ulkopoliittinen johto ja ulkoasiainhallinto hahmottivat suurvaltasuhteiden muutosten, ydinaseteknologian kehityksen sekä Suomen ulkopoliittisen toimijuuden välisiä suhteita, Tapio Juntunen tiivistää.
Uutta valoa Suomen ulkopolitiikan muutokseen kylmän sodan päättymisen yhteydessä
Juntusen arkistoaineistoihin tukeutuva analyysi tuo uutta valoa erityisesti siihen, miten Suomen ulkopolitiikassa hahmotettiin ydinasepolitiikan muutoksia 1980-luvun alusta kylmän sodan päättymiseen ulottuvalla ajanjaksolla. Presidentiksi noussut Mauno Koivisto suhtautui edeltäjäänsä varautuneemmin näyttäviin julkisuusdiplomaattisiin avauksiin, mutta korosti toisaalta luottamuksen rakentamista niin Pohjoismaiden kuin suurvaltajohtajienkin välillä.
Tällöin Suomen PYV-politiikassa alkoi korostua keskusteluyhteydet muiden Pohjoismaiden kanssa. Niitä edistettiin varsinkin virkamiestasolla aktiivisesti. 1980-luvun alun euro-ohjuskriisin katveessa ydinaseriisunnasta käyty keskustelu voimistui myös muissa Pohjoismaissa. Suomen PYV-politiikka huipentui vuosina 1987–1991 tiiviisti työskennelleen yhteispohjoismaalaisen PYV-virkamiestyöryhmän työskentelyssä.
– Yhteispohjoismainen PYV-virkamiestyöryhmä kokoontui lähes 40 kertaa tutkailemaan alueellisen ydinasevalvontajärjestelyn saavuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Työssä mentiin syvälle 1970- ja 80-luvun kuluessa kypsyneiden asevalvontadiplomaattisten käytänteiden yksityiskohtiin.
– Keskeisempää Suomen näkökulmasta oli kuitenkin se, että PYV-kysymys tarjosi käytännönläheisen yhteyden nimenomaan Pohjoismaiden välille. Sen puitteissa saatettiin keskustella turvallisuuspolitiikasta, asevalvonnasta sekä Neuvostoliiton ydinasepolitiikasta luottamuksellisesti muiden Pohjoismaiden kanssa, Juntunen kertoo.
Kylmän sodan sotilaspoliittisen vastakkainasettelun nopea purkautuminen ja Neuvostoliiton hajoamisprosessi vetivät kuitenkin maton pois Suomen PYV-politiikan alta. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton samoihin aikoihin saavuttamia historiallisia ydinaseiden rajoitussopimuksia Suomessa tulkittiin kuitenkin hieman epäilevin sävyin.
– Pelkona oli, että Suomen lähialueita koskevat turvallisuushaasteet jäisivät ratkaisematta Keski-Eurooppaan ja johtavien ydinasevaltojen välisiin suhteisiin keskittyvän liennytyksen sivustassa. Tällainen suurvaltavastuuta korostava reaktio- ja toimintamalli tavallaan pinttyi Suomen ulkopolitiikkaan kylmän sodan kuluessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 2. helmikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tapio Juntusen kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja Varjonyrkkeilyä Pohjolassa: Ydinaseongelman alueellinen hallinta Suomen ulkopolitiikassa kylmän sodan aikakaudella tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 2.2.2024 kello 13 Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Henri Vogt Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tuomas Forsberg johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tapio Juntunen
tapio.juntunen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme