Ratkaisuja puhtaan energian murrokseen – uusi tutkimushanke vauhdittaa fossiilisista polttoaineista irtautumista
6.2.2024 09:25:07 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, VTT ja GTK tiedottavat: Suomi sai EU:lta merkittävän, 14 miljoonan euron tutkimusrahoituksen puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi. REPower-CEST-hankkeessa tuotetaan kokonaisvaltainen analyysi fossiilisista polttoaineista irtautumisen keinoista ja valmistellaan tiekartta siirtymän toteuttamiseksi Suomessa.

Kaksi ja puoli vuotta kestävää tutkimus- ja kehittämishanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana yhteistyökumppaneina ovat Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Ympäristöministeriö toimii komission suuntaan hankkeen vastuuministeriönä.
REPower-CEST-hanke on osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman REPowerEU-lukua. Euroopan komissio esitti toukokuussa 2022 REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää. REPowerEU-suunnitelma perustuu EU:n 55-valmiuspaketin ehdotusten täytäntöönpanoon. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasolta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
”Tämä uusi hanke tuo arvokasta, tutkittua tietoa ilmasto- ja energiapolitiikan suunnitteluun. Puhtaan energian murros on Suomelle valtava mahdollisuus. Tämä työ tukee hallituksen tavoitetta olla puhtaan energian edelläkävijä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Tiekartta siirtymän toteuttamiseksi
Vuoden 2024 alussa käynnistynyt hanke tuottaa laajaan tietopohjaan perustuvan tiekartan puhtaan energian siirtymän toteuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Siirtymässä otetaan huomioon taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden lisäksi oikeudenmukaisuuden ja siirtymälle kriittisten raaka-aineiden saatavuuden näkökulmat.
Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen näkemys puhtaan energian murroksen ratkaisukeinoista, vaikutuksista, toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista.
”Iso kysymys on se, miten puhdasta sähköä tuottavat ja tarvitsevat teolliset investoinnit saadaan kokonaisuutena toteutumaan niin, ettei aiheuteta merkittävää haittaa ympäristölle, luonnolle tai ihmisille. Ilmastotavoitteiden rinnalla edistetään luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyviä tavoitteita ja torjutaan luontokatoa”, Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio sanoo.
Hanke tuottaa tietoa, työkaluja ja palvelukonsepteja, joita tarvitaan puhtaan energian siirtymän ympäristöön, talouteen ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin liittyvien haasteiden ratkomiseen. Hankkeen aineistot, mallit ja työkalut tuotetaan tukemaan päätöksentekoa.
Lisätietoa hankkeesta: Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sampo SoimakallioKehittämispäällikkö, ryhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Koko hankekonsortio, Suomen ympäristökeskuksen osahanke
Laura Höijertutkimusjohtajaympäristöministeriö
Ohjausryhmän puheenjohtaja
Mari KivinenerikoistutkijaGeologian tutkimuskeskus GTK
GTK:n osahanke
Tiina Koljonentutkimustiimin päällikköTeknologian tutkimuskeskus VTT Oy
VTT:n osahanke
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme