Kannattaa jatkaa juoksemista! Juokseminen ei laihduta, mutta se estää painonnousua
Viime aikoina mediassa on korostunut viesti siitä, että juoksemalla laihduttaminen on myytti. On olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että rasvamassa vähenee kun aloitamme liikkumisen, mutta liikkumisen jatkuessa keho alentaa kokonaisenergiankulutustaan energian ja rasvamassavarastojensa säästämiseksi. Tämä on selviytymiskeino, joka kehittyi esi-isillemme, kun ruokaa oli saataville niukasti. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa juoksemisen ehkäisevän painonnousua pitkällä aikavälillä.

Ei kannata lannistua, jos et juoksemalla saa lupaavan alun jälkeen painoa laskemaan. Jyväskylän yliopiston viimeaikainen tutkimus (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91853#) on osoittanut, että juokseminen auttaa kyllä ehkäisemään painonnousua, kun sitä jatkaa riittävän pitkään. Toivottavasti tämä tieto auttaa ylläpitämään motivaatiota tulevina kuukausina, kun nopeat voitot vuoden alussa aloitetusta kuntokuurista ovat hiipuneet.
"Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että alhaisen rasvamassan ylläpitäminen onnistuu parhaiten juoksuharjoittelulla, olipa kyseessä pitkän matkan kestävyysjuoksu tai toistuvat sprintit. Tutkimuksessa niillä, jotka juoksivat, rasvamassa säilyi alhaisena paremmin kuin niillä, jotka olivat muilla tavoin fyysisesti aktiivisia ja myös niillä, jotka kilpailivat voimalajeissa", liikuntafysiologian dosentti, akatemiatutkija Simon Walker liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Tutkimukseen osallistuneilla vanhemmilla pikajuoksijoilla ja kestävyysurheilijoilla oli jopa pienempi rasvamassa kuin nuorilla voimaurheilijoilla ja fyysisesti aktiivisilla kontrolliryhmäläisillä.
"Kyllä tämä tulos motivoi ainakin itseäni jatkamaan juoksemista. Olisin itse varmasti tyytyväinen 16–18 %:n rasvaprosenttiin, kun olen 70–80-vuotias", Walker sanoo.
Kehonkoostumusta voi parantaa säännöllisellä kestävyys- ja voimaharjoittelulla
Sama tutkimus osoitti, että säännölliseen voimaharjoitteluun osallistuvilla henkilöillä lihasmassa säilyi paremmin kuin sprintti- ja pitkän matkan juoksulajeissa kilpailevilla. Lisäksi vanhemmilla voimailijoilla oli yhtä paljon lihasmassaa kuin nuorilla kollegoillaan.
Walker ehdottaa, että harjoittelumenetelmä, joka sisältää sekä kestävyys- että voimaharjoittelua voi olla hyödyllisin kehon koostumuksen optimoimiseksi.
”Näyttää siltä, että yhdistetty lähestymistapa on suositeltava kehon koostumuksen parantamiseksi eli lihasmassan lisäämiseksi ja sopivan rasvamassan ylläpitämiseksi. Tiedämme, että rasva ja lihakset vaikuttavat kokonaisvaltaiseen terveyteen ja toimintakykyyn päinvastaisesti. Siksi paras strategia olisi optimoida molemmat.”
Walker ehdottaa sopivaksi liikuntaohjelmaksi kahdesta kolmeen kestävyysharjoitusta ja kahdesta kolmeen voimaharjoitusta viikossa, siis yhteensä neljästä kuuteen harjoituskertaa viikossa mieltymyksistäsi, mielialastasi, ja motivaatiostasi riippuen ja vuodenaikojen vaihtelun huomioon ottaen.
“Tämän pitäisi johtaa samanlaisiin tuloksiin kuin tutkimuksen urheilijoilla. Tärkeintä on ensinnäkin estää rasvamassan nousu ja lihasmassan menetys sekä ylläpitää liikuntaa koko elämän ajan. Säännöllinen liikunta läpi elämän auttaa ylläpitämään tervettä kehonkoostumusta. Se ei ole myytti.”
Tässä tutkimuksessa käytettiin tohtori Marko Korhosen ja emer.prof. Sulin Chengin johtamien kohorttitutkimusten (ATHLAS- ja CALEX-family-kohortit) tietoja. Tutkimukseen osallistui 20-39-vuotiaita ja 70-89-vuotiaita miehiä, jotka olivat kilpailevia sprinttereitä, kestävyysjuoksijoita ja voimailijoita, sekä kontrolleja, jotka olivat fyysisesti aktiivisia mutta eivät kilpailleet urheilussa.
“Vaikka tutkimme vain miehiä, en näe mitään syytä, miksi tuloksemme eivät soveltuisi myös naisiin, varsinkin kun otetaan huomioon vaihdevuosien ja muut ikään liittyvät vaikutukset.”
Tutkimuksen tiedot:
Walker, S., von Bonsdorff, M., Cheng, S., Häkkinen, K., Bondarev, D., Heinonen, A., & Korhonen, M. T. (2023). Body composition in male lifelong trained strength, sprint and endurance athletes and healthy age-matched controls. Frontiers in Sports and Active Living, 5, Article 1295906. https://doi.org/10.3389/fspor.2023.1295906
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Simon Walker
simon.walker@jyu.fi, +358408054906
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme