Kannattaa jatkaa juoksemista! Juokseminen ei laihduta, mutta se estää painonnousua
Viime aikoina mediassa on korostunut viesti siitä, että juoksemalla laihduttaminen on myytti. On olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että rasvamassa vähenee kun aloitamme liikkumisen, mutta liikkumisen jatkuessa keho alentaa kokonaisenergiankulutustaan energian ja rasvamassavarastojensa säästämiseksi. Tämä on selviytymiskeino, joka kehittyi esi-isillemme, kun ruokaa oli saataville niukasti. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa juoksemisen ehkäisevän painonnousua pitkällä aikavälillä.

Ei kannata lannistua, jos et juoksemalla saa lupaavan alun jälkeen painoa laskemaan. Jyväskylän yliopiston viimeaikainen tutkimus (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91853#) on osoittanut, että juokseminen auttaa kyllä ehkäisemään painonnousua, kun sitä jatkaa riittävän pitkään. Toivottavasti tämä tieto auttaa ylläpitämään motivaatiota tulevina kuukausina, kun nopeat voitot vuoden alussa aloitetusta kuntokuurista ovat hiipuneet.
"Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että alhaisen rasvamassan ylläpitäminen onnistuu parhaiten juoksuharjoittelulla, olipa kyseessä pitkän matkan kestävyysjuoksu tai toistuvat sprintit. Tutkimuksessa niillä, jotka juoksivat, rasvamassa säilyi alhaisena paremmin kuin niillä, jotka olivat muilla tavoin fyysisesti aktiivisia ja myös niillä, jotka kilpailivat voimalajeissa", liikuntafysiologian dosentti, akatemiatutkija Simon Walker liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Tutkimukseen osallistuneilla vanhemmilla pikajuoksijoilla ja kestävyysurheilijoilla oli jopa pienempi rasvamassa kuin nuorilla voimaurheilijoilla ja fyysisesti aktiivisilla kontrolliryhmäläisillä.
"Kyllä tämä tulos motivoi ainakin itseäni jatkamaan juoksemista. Olisin itse varmasti tyytyväinen 16–18 %:n rasvaprosenttiin, kun olen 70–80-vuotias", Walker sanoo.
Kehonkoostumusta voi parantaa säännöllisellä kestävyys- ja voimaharjoittelulla
Sama tutkimus osoitti, että säännölliseen voimaharjoitteluun osallistuvilla henkilöillä lihasmassa säilyi paremmin kuin sprintti- ja pitkän matkan juoksulajeissa kilpailevilla. Lisäksi vanhemmilla voimailijoilla oli yhtä paljon lihasmassaa kuin nuorilla kollegoillaan.
Walker ehdottaa, että harjoittelumenetelmä, joka sisältää sekä kestävyys- että voimaharjoittelua voi olla hyödyllisin kehon koostumuksen optimoimiseksi.
”Näyttää siltä, että yhdistetty lähestymistapa on suositeltava kehon koostumuksen parantamiseksi eli lihasmassan lisäämiseksi ja sopivan rasvamassan ylläpitämiseksi. Tiedämme, että rasva ja lihakset vaikuttavat kokonaisvaltaiseen terveyteen ja toimintakykyyn päinvastaisesti. Siksi paras strategia olisi optimoida molemmat.”
Walker ehdottaa sopivaksi liikuntaohjelmaksi kahdesta kolmeen kestävyysharjoitusta ja kahdesta kolmeen voimaharjoitusta viikossa, siis yhteensä neljästä kuuteen harjoituskertaa viikossa mieltymyksistäsi, mielialastasi, ja motivaatiostasi riippuen ja vuodenaikojen vaihtelun huomioon ottaen.
“Tämän pitäisi johtaa samanlaisiin tuloksiin kuin tutkimuksen urheilijoilla. Tärkeintä on ensinnäkin estää rasvamassan nousu ja lihasmassan menetys sekä ylläpitää liikuntaa koko elämän ajan. Säännöllinen liikunta läpi elämän auttaa ylläpitämään tervettä kehonkoostumusta. Se ei ole myytti.”
Tässä tutkimuksessa käytettiin tohtori Marko Korhosen ja emer.prof. Sulin Chengin johtamien kohorttitutkimusten (ATHLAS- ja CALEX-family-kohortit) tietoja. Tutkimukseen osallistui 20-39-vuotiaita ja 70-89-vuotiaita miehiä, jotka olivat kilpailevia sprinttereitä, kestävyysjuoksijoita ja voimailijoita, sekä kontrolleja, jotka olivat fyysisesti aktiivisia mutta eivät kilpailleet urheilussa.
“Vaikka tutkimme vain miehiä, en näe mitään syytä, miksi tuloksemme eivät soveltuisi myös naisiin, varsinkin kun otetaan huomioon vaihdevuosien ja muut ikään liittyvät vaikutukset.”
Tutkimuksen tiedot:
Walker, S., von Bonsdorff, M., Cheng, S., Häkkinen, K., Bondarev, D., Heinonen, A., & Korhonen, M. T. (2023). Body composition in male lifelong trained strength, sprint and endurance athletes and healthy age-matched controls. Frontiers in Sports and Active Living, 5, Article 1295906. https://doi.org/10.3389/fspor.2023.1295906
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Simon Walker
simon.walker@jyu.fi, +358408054906
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme