Kuusenkuoren varastointitapa vaikuttaa niiden sisältämien yhdisteiden hyödynnettävyyteen
FM Eelis Halmemies kehitti väitöskirjatyössään uutto-, kuivaus- ja kromatografisia tutkimusmenetelmiä kuusen sivuvirroista saaduille uutteille ja niiden sisältämien pitoisuuksien varastointiin. Kuusen teollisten sivuvirtojen kemiallisten yhdisteiden varastoinnin kehittäminen on tärkeää, jotta biojalostamot voivat maksimoida näistä raaka-ainesta ja muista luonnonmateriaaleista saadun hyödyn tulevaisuudessa.
Tehtaiden ja sahojen käsittelemästä kuusesta syntyy lopullisten puutuotteiden lisäksi aina sivuvirtoja eli lopputuotteen ulkopuolelle jäänyttä materiaalia. Suomessa kuusen teollisesta käsittelystä syntyy sivuvirtana miljoonia kuutiometrejä kuusenkuorta vuosittain. Vaikka kuori edustaa rikasta varantoa merkittäville kemiallisille yhdisteille, kuten stilbeeneille ja tanniineille, kuoren suuren mittakaavan kemiallinen jalostus on kuitenkin vielä matalalla tasolla ja suurin osa kuoresta päätyy poltettavaksi energiantuotannossa. Tämän takia monet biojalostamot pohtivat esimerkiksi sitä, kuinka kannattavaa on jatkojalostaa tai varastoida kuusen ja muiden luonnonmateriaalien prosessoinnin yhteydessä mahdollisesti terveysvaikutteisia yhdisteitä sisältäviä sivuvirtoja. Jotta kysymykseen voidaan vastata, täytyy käytettävissä olla luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä raaka-aineen kemiallisesta koostumuksesta että siinä tapahtuvista muutoksista erilaisissa varastointiolosuhteissa.
Kahvia kuusesta?
FM Eelis Halmemiehen väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uutto-, kuivaus- ja kromatografisia tutkimusmenetelmiä kuusen sivuvirroista saaduille uutteille.
— Maallikolle asian voi pelkistää siten, että kuusesta keitetään kahvia eri liuottimia käyttäen ja tutkitaan sitten kahvin koostumusta, Halmemies toteaa.
Uutteet ovat mielenkiintoisia, koska niitä on suhteellisen helppo tuottaa ja mahdollisuudet niiden suuremman mittakaavan jatkojalostukseen olivat kokeilukelpoisia. Uuton kohdistaminen suuren käyttöpotentiaalin omaaviin yhdisteisiin muodosti tutkimuksessa innostavan haasteen.
Noin puolen vuoden varastointikokeiden aikana tutkittiin satojen eri uutteiden koostumusta kaasu- ja nestekromatografisin menetelmin kuori-, neulas- ja kantonäytteistä sekä selvitettiin niissä tapahtuvia pitoisuuksien muutoksia erilaisissa varastointiolosuhteissa. Lisäksi tutkittiin näytteiden polymeeristen aineosien, hemiselluloosien, selluloosan ja ligniinin, pitoisuuksia.
Varastointitavoilla on väliä
Varastointitapa vaikutti raaka-aineen koostumukseen, koska tietyt varastointimenetelmät osoittautuivat edistävän merkittävästi tiettyjen yhdisteiden mikrobiologista ja lämpöhajoamista. Esimerkiksi neljän viikon varastointi kuorikasassa johti tilanteeseen, jossa stilbeenejä ei enää voitu tunnistaa käytetyillä menetelmillä, kun taas kuusitukkien kuoressa stilbeenit säilyivät jopa 24 viikkoa.
— Mielenkiintoinen ja toistaiseksi vielä hieman avoin kysymys on kuitenkin se, mitä stilbeeneille varastoinnin yhteydessä tapahtuu; huuhtoutuvatko ne sadevesien tuottamien valumavesien mukana, saako UV-valo yhdisteet hajoamaan, vaiko onko kyse ligniinipolymeerin muodostumisesta? Halmemies pohtii.
Tämän takia jatkotutkimuksille on edelleen tarvetta yksiselitteisen näkemyksen saamiseksi.
Sivuvirtojen tulevaisuuden biojalostusnäkymät
Väitöskirjatyössä sovellettuja analyysimenetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi niihin kuusen teollisiin sivuvirtoihin, jotka sisältävät lisäarvollisesti merkittäviä kemiallisia yhdistelmiä. Näin voidaan varmistua sellaisten yhdisteiden säilymisestä, mikä voi tulevaisuudessa auttaa biojalostamoja käsittelemään raaka-aineita niistä saatavan hyödyn maksimoimiseksi. Väitöskirjatutkimuksen tarjoama tieto edustaa näin yhtä välttämätöntä vaihetta pyrittäessä tämän tyyppisten biomassavarantojemme kokonaisvaltaiseen ja kannattavaan käyttöön.
Tutkimukseen on saatu rahoitusta Walter Ahlströmin säätiöltä sekä Olvi-säätiöltä.
Eelis Halmemies valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 2014 ja väitöskirjatutkimuksen hän aloitti vuonna 2016. Tutkimuksen ohjaajina toimivat emeritusprofessori Raimo Alén ja yliopistonlehtori Jarmo Louhelainen sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, tohtori Hanna Brännström.
FM Eelis Halmemiehen väitöskirja “Chemical Changes in the Industrial Extractive-Containing Sidestreams of Norway Spruce (Picea abies) During Storage” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 16.2.2024 klo 12.00 Ylistönrinteellä salissa Kem4. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Tekla Tammelin (VTT) ja kustoksena yliopistonlehtori Jarmo Louhelainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja “Chemical Changes in the Industrial Extractive-Containing Sidestreams of Norway Spruce (Picea abies) During Storage” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92612
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Järvien seurannan kustannustehokkuutta voidaan arvioida tilastotieteen menetelmien avulla (Koski)9.12.2024 07:05:00 EET | Tiedote
Seurantatiedon säännöllinen kerääminen ympäristöstä on tärkeää ja lainsäädännön edellyttämää, mutta sen kustannustehokkuutta on vaikea osoittaa. Jyväskylän yliopiston tilastotieteen väitöstutkimuksessa sovellettiin päätösanalyysin käsitteitä, jotta voitiin näyttää Suomen järvien seurannan hyöty ja arvo.
Korkeakoulutuksen tulee huomioida monikieliset opiskelijat paremmin5.12.2024 09:35:32 EET | Tiedote
FM Kirsi Leskisen väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneiden polut korkeakoulualoille voivat olla pitkiä ja monivaiheisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti korkeakoulutuksessa ei vielä tunnisteta riittävästi monikielisten ihmisten potentiaalia, jonka tutkimus tuo esiin.
Tutkimus paljastaa, että ratsastajien fyysinen suorituskyky on heikko. Valmennukseen tarvitaan kestävyys- ja voimaharjoittelua5.12.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Anne Maarit Hyttisen väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisten kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kilpailevien naisratsastajien lihasvoima ja kestävyys ovat monin paikoin heikot. Sekä este- että kenttäratsastajien lihasvoiman ja kestävyyden havaittiin olevan jopa heikommat kuin samanikäisillä treenaamattomilla suomalaisnaisilla. Erityisesti keskivartalon ja alavartalon maksimivoima sekä räjähtävä voima jäivät alhaisiksi, vaikka käsien puristusvoima oli keskimääräistä parempi. Kestävyys- ja voimaharjoittelulla voidaan parantaa sekä ratsastajan että hevosen hyvinvointia ja lisätä ratsastuksen turvallisuutta.
Suomen Akatemia rahoittaa tutkimushankkeista kummunneita ideoita – rahoitusta kahdelle Jyväskylän yliopiston hankkeelle4.12.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt Ideat ratkaisuiksi – tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä kymmenen miljoonaa euroa 32 hankkeelle, yhteensä 39 osahankkeelle. Rahoituksen sai 17 prosenttia hakemuksista.
Suomalaisoppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla - osaamiserot kasvavat edelleen4.12.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on hyvää tasoa, mutta oppilaiden väliset osaamiserot kasvavat edelleen. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta kansainvälisestä TIMSS 2023 -tutkimuksesta, jossa arvioitiin neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme