Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet on nyt digitoitu – Hufvudstadsbladet kaikista lehdistä käytetyin
Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet on nyt kokonaisuudessaan digitoitu, kun Kansalliskirjaston digitointiprojekti saatiin päätökseen 31.12.2023. Yhteensä projektin sisällä on digitoitu lähes 3,9 miljoonaa sivua.
Kaiken kaikkiaan ruotsinkielisiä sanomalehtiä on nyt digitaalisina käytettävissä lähes 6 miljoonaa sivua Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tämä on 30 % kaikista palvelussa olevista sanomalehdistä.
Digitaalisista aineistoista voi tehdä monipuolisia hakuja lehtien sisältöön ja kuvailutietoihin.
“Digitoitujen sanomalehtien saatavuus mullistaa tutkimusmahdollisuuksia ja syventää ymmärrystä Suomen historiasta ja kulttuurista. Olemme kiitollisia tukijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme siitä, että Suomen ruotsinkielinen kulttuuriperintö avautuu yhä laajempaan käyttöön. Kattavat digitoidut aineistokokonaisuudet voivat edistää myös kielitieteen, koneoppimisen ja tekoälyn kehitystä avaamalla suomalaisille tutkijoille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kielimallien kehittämiseen.”, Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.
Ruotsinkieliset lehdet ovat löytäneet yleisönsä
Kolme vuotta kestänyt projekti on ollut todellinen yleisömenestys – 20 käytetyimmän lehden joukosta löytyy peräti viisi ruotsinkielistä lehteä, Hufvudstadsbladet, Åbo Underrättelser, Finlands Allmänna Tidning, Vasabladet ja Ålandstidningen. Ruotsinkielisiä lehtiä ladattiin käyttöön yli 380.000 kertaa vuonna 2023.
Hufvudstadsbladet pitää kärkisijaa, ollen sekä vuonna 2022 että vuonna 2023 koko digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun käytetyin sanomalehti.
“SLS on seurannut tiiviisti projektia ja olemme erittäin tyytyväisiä Kansalliskirjaston digitointityöhön. On hyvin merkittävää tutkimukselle ja suurelle yleisölle, että kaikki ruotsinkieliset lehdet ovat kattavasti digitoituna ja käytettävissä.”, Svenska litteratursällskapetin arkistonjohtaja Kristina Linnovaara sanoo.
Myös Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela iloitsee projektin aikaansaannoksista.
”On hienoa, että Suomen ruotsinkieliset sanomalehdet ovat löytäneet yleisönsä myös digitoituina. Sanomalehtien digitointi ja tuominen verkkoon yleisön saataville on tehty vastuullisesti, tekijänoikeuksia kunnioittaen. On ilo olla mukana mahdollistamassa tällaista historiallisten aineistojen hyödyntämistä”.
Täältä löydät digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet
Kaikki digitoidut ruotsinkieliset lehdet 31.12.1949 asti ovat yleisökäytössä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa, vaikka omalta kotikoneelta.
Kaikki lehdet vuoden 2018 loppuun asti ovat asiakaspalvelu- ja tutkimuskäytössä Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa, sekä Ahvenanmaan maakunta-arkistossa Maarianhaminassa. Sopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti.
Lisäksi digitoidut lehdet vuoden 2021 loppuun asti ovat erillisen tutkijasopimuksen perusteella käytettävissä sopimukseen liittyneissä yliopistoissa ja korkeakoulussa Suomessa.
Kaikki digitoidut aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa kautta maan.
Kolmevuotisen digitointiprojektin mahdollistivat 1 850 000 euron rahoituksellaan kahdeksan ruotsinkielistä säätiötä: Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.
Lisätietoja:
Pirjo Karppinen, projektipäällikkö, Kansalliskirjasto
pirjo.karppinen@helsinki.fi, 0503182320
Kristina Linnovaara, arkistonjohtaja, Svenska litteratursällskapet i Finland, kristina.linnovaara@sls.fi , 0401688088
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirjo KarppinenProjektipäällikkö
Puh:0503182320pirjo.karppinen@helsinki.fiKristina LinnovaaraArkistonjohtaja
Puh:0401688088kristina.linnovaara@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita. Turvaamme Suomessa julkaistun tai Suomea koskevan julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden sekä välitämme ja tuotamme tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle. Kehitämme palveluja yhteistyössä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston erillislaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme