Tampereen yliopisto

Väitös: Hammasperäiset bakteerit voivat vaikuttaa aivoinfarktin syntyyn

Jaa

Aivoinfarkti sekä muut sydän- ja verisuonitaudit ovat maailman johtavia kuolinsyitä. Perinteisten riskitekijöiden lisäksi infektiosairauksilla näyttäisi olevan oma osuutensa näiden sairauksien taustalla, joskin tarkka mekanismi on jäänyt epäselväksi. Väitöskirjatutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakka selvitti hammasperäisten bakteerien osuutta aivoinfarktin synnyssä.

Olli Patrakka.
Olli Patrakka. Kuva: Hanna-Sofia Luoto

Aivoinfarktiin sairastuu Suomessa noin 17 000 henkilöä vuosittain, joista viidesosa on työikäisiä. Suun bakteerien rooli aivoinfarktin synnyssä on kasvavan mielenkiinnon kohteena.

Olli Patrakka tarkasteli väitöstutkimuksessaan suun bakteerien, erityisesti viridans-ryhmän streptokokkien, merkitystä aivoinfarktin synnyssä. Viridans-ryhmän streptokokit ovat suun normaaleita mikrobeja, mutta verenkiertoon päästessään ne voivat aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten sydänläppien tulehduksen.

– Nämä bakteerit kiinnittyvät suussa hampaan pinnalle ja käynnistävät hammasplakin muodostumiseen johtavan prosessin. Hypoteesimme on, että samanlainen ilmiö tapahtuu myös silloin, kun esimerkiksi hammastoimenpiteen tai hammastulehduksen yhteydessä verenkiertoon päässeet bakteerit kulkeutuvat valtimoiden seinämien ateroskleroottisten kolesterolia sisältävien ateroomien sisälle. Tämä voi nopeuttaa valtimonkovettumataudin kehittymistä ja myötävaikuttaa tulehduksen syntymiseen. Aivoinfarktin taustalla on useimmiten valtimonkovettumatauti, eli sama tauti, mikä aiheuttaa esimerkiksi sepelvaltimotaudin, Patrakka kertoo.

Tutkimusta varten kerättiin Tampereella hoidettujen aivoinfarktipotilaiden aivoveritulppia akuuttihoidon yhteydessä. Sen lisäksi näytteinä käytettiin oireisesta kaulavaltimonahtaumasta kärsivien potilaiden endarterektomiakudosta sekä sairaalan ulkopuolella muusta syystä menehtyneiden vainajien kaulavaltimoleikkeitä. Näytteiden bakteeripitoisuuksia tutkittiin monistamalla bakteeriperäistä DNA:ta sekä värjäämällä kudosnäytteitä erityisellä vasta-aineella. Aivoinfarktipotilaiden hampaiden kuntoa verrattiin bakteerilöydöksiin.

– Havaitsimme, että suurimmasta osasta aivoveritulppia löytyi viridans-streptokokkeja. Tällaista löydöstä ei ole aiemmin raportoitu. Ahtautuneista kaulavaltimonäytteistä löytyi huomattavasti enemmän viridans-streptokokkeja verrattuna terveisiin näytteisiin. Heikon suun terveyden ja aivoinfarktin välinen yhteys liittyi kaulavaltimon valtimonkovettumatautiin, Patrakka toteaa.

Näytteissä oli jäännöksiä mikrobiyhteisöistä eli niin sanotuista bakteeribiofilmeistä. Samantyyppistä rakennetta esiintyy hammasplakissa.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että muiden tunnettujen riskitekijöiden lisäksi hammasperäisten bakteerien aiheuttama tulehdus saattaa olla tärkeässä roolissa aivoinfarktin ja muiden sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä säännöllinen hammashuolto tuleekin ottaa huomioon. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi selvitettävä esimerkiksi oikea-aikaisen antimikrobisen hoidon mahdollinen merkitys potilaan ennusteeseen sekä tutkittava mahdollisuuksia bakteerirokotteen kehittämiseksi, Patrakka kertoo.

Olli Patrakka on kotoisin Kuopiosta. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022 ja työskentelee tällä hetkellä Tampereella.

Väitöstilaisuus perjantaina 8. maaliskuuta

Lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakan oikeuslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Studies on the Bacterial Microbiome in Thrombus Aspirates of Acute Ischemic Stroke Patients tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Petra Ijäs Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Karhunen Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olli Patrakka
olli.patrakka@tuni.fi
0405454228

Kuvat

Olli Patrakka.
Olli Patrakka.
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tutkimuksesta keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä8.5.2024 16:20:38 EEST | Tiedote

FM Sirpa Pirilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että korkea toiminnanaikainen melutaso oppitunnilla kuormittaa opettajan ääntä. Pirilä kehittää tutkimuksessaan keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta opettajan äänen kuuluessa paremmin. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että opettajan äänenkäyttö jatkaa paranemista ääniterapiajakson loputtuakin, kun terapiassa harjoiteltujen toimintamallien siirtoa opetustyöhön tuetaan ns. Carryover-menetelmillä.

Väitös: Puhtaankin ilman maissa keuhkoihin kulkeutuu runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä8.5.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Teemu Lepistö tutki ihmisen keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pinta-alan pitoisuuksia ja ominaisuuksia erilaisissa kaupunkiympäristöissä viidessä maassa. Tutkimuksen mukaan ihmisen keuhkoihin voi päätyä suuria pitoisuuksia terveydelle haitallisia pienhiukkasia myös ilmanlaadultaan puhtaina pidetyissä maissa kuten Suomessa. Työssään Lepistö selvitti muun muassa, kuinka keuhkoihin päätyvien pienhiukkasten pitoisuudet ja ominaisuudet vertautuvat perinteisiin ilmanlaadun ja pienhiukkasten monitoroinnin mittareihin. Tämä voisi antaa vastauksia pienhiukkasten terveysvaikutusten alueellisiin vaihteluihin.

Väitös: TT-kuvat ja laskenta selvittävät, auttaako leikkaus nenän tukkoisuuteen8.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Nenän tukkoisuus on erittäin tavallinen ongelma ja sen hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Ormiskangas tutki potilaiden tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) pohjalta tapahtuvaa nenän ilmavirtauksen numeerista CFD-laskentaa (Computational Fluid Dynamics) ja 3D-tulostukseen perustuvia nenäkäytävien virtauksen kokeellisia mittausmenetelmiä. Potilaskuvien pohjalta tapahtuvalla nenän ilmavirtauksen CFD-laskennalla voidaan arvioida nenän tukkoisuutta ja nenäleikkauksen tuomaa hyötyä potilaan hyvinvoinnille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye