Väitös: Hammasperäiset bakteerit voivat vaikuttaa aivoinfarktin syntyyn
Aivoinfarkti sekä muut sydän- ja verisuonitaudit ovat maailman johtavia kuolinsyitä. Perinteisten riskitekijöiden lisäksi infektiosairauksilla näyttäisi olevan oma osuutensa näiden sairauksien taustalla, joskin tarkka mekanismi on jäänyt epäselväksi. Väitöskirjatutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakka selvitti hammasperäisten bakteerien osuutta aivoinfarktin synnyssä.

Aivoinfarktiin sairastuu Suomessa noin 17 000 henkilöä vuosittain, joista viidesosa on työikäisiä. Suun bakteerien rooli aivoinfarktin synnyssä on kasvavan mielenkiinnon kohteena.
Olli Patrakka tarkasteli väitöstutkimuksessaan suun bakteerien, erityisesti viridans-ryhmän streptokokkien, merkitystä aivoinfarktin synnyssä. Viridans-ryhmän streptokokit ovat suun normaaleita mikrobeja, mutta verenkiertoon päästessään ne voivat aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten sydänläppien tulehduksen.
– Nämä bakteerit kiinnittyvät suussa hampaan pinnalle ja käynnistävät hammasplakin muodostumiseen johtavan prosessin. Hypoteesimme on, että samanlainen ilmiö tapahtuu myös silloin, kun esimerkiksi hammastoimenpiteen tai hammastulehduksen yhteydessä verenkiertoon päässeet bakteerit kulkeutuvat valtimoiden seinämien ateroskleroottisten kolesterolia sisältävien ateroomien sisälle. Tämä voi nopeuttaa valtimonkovettumataudin kehittymistä ja myötävaikuttaa tulehduksen syntymiseen. Aivoinfarktin taustalla on useimmiten valtimonkovettumatauti, eli sama tauti, mikä aiheuttaa esimerkiksi sepelvaltimotaudin, Patrakka kertoo.
Tutkimusta varten kerättiin Tampereella hoidettujen aivoinfarktipotilaiden aivoveritulppia akuuttihoidon yhteydessä. Sen lisäksi näytteinä käytettiin oireisesta kaulavaltimonahtaumasta kärsivien potilaiden endarterektomiakudosta sekä sairaalan ulkopuolella muusta syystä menehtyneiden vainajien kaulavaltimoleikkeitä. Näytteiden bakteeripitoisuuksia tutkittiin monistamalla bakteeriperäistä DNA:ta sekä värjäämällä kudosnäytteitä erityisellä vasta-aineella. Aivoinfarktipotilaiden hampaiden kuntoa verrattiin bakteerilöydöksiin.
– Havaitsimme, että suurimmasta osasta aivoveritulppia löytyi viridans-streptokokkeja. Tällaista löydöstä ei ole aiemmin raportoitu. Ahtautuneista kaulavaltimonäytteistä löytyi huomattavasti enemmän viridans-streptokokkeja verrattuna terveisiin näytteisiin. Heikon suun terveyden ja aivoinfarktin välinen yhteys liittyi kaulavaltimon valtimonkovettumatautiin, Patrakka toteaa.
Näytteissä oli jäännöksiä mikrobiyhteisöistä eli niin sanotuista bakteeribiofilmeistä. Samantyyppistä rakennetta esiintyy hammasplakissa.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että muiden tunnettujen riskitekijöiden lisäksi hammasperäisten bakteerien aiheuttama tulehdus saattaa olla tärkeässä roolissa aivoinfarktin ja muiden sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä säännöllinen hammashuolto tuleekin ottaa huomioon. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi selvitettävä esimerkiksi oikea-aikaisen antimikrobisen hoidon mahdollinen merkitys potilaan ennusteeseen sekä tutkittava mahdollisuuksia bakteerirokotteen kehittämiseksi, Patrakka kertoo.
Olli Patrakka on kotoisin Kuopiosta. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022 ja työskentelee tällä hetkellä Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 8. maaliskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakan oikeuslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Studies on the Bacterial Microbiome in Thrombus Aspirates of Acute Ischemic Stroke Patients tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Petra Ijäs Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Karhunen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Patrakka
olli.patrakka@tuni.fi
0405454228
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme