Opettajan katse tukee lapsen vuorovaikutusaloitteita varhaiskasvatuksessa
27.2.2024 12:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Opettajan ja lapsen välinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa. Pedagogisessa vuorovaikutuksessa opettajan katseella on tärkeä rooli, mutta varhaiskasvatuksen tutkimuksessa tämä on saanut toistaiseksi vähän huomiota.

Susanna Isotalon väitöskirjaan liittyvä osatutkimus keskittyi varhaiskasvatuksen opettajan ja alle kolmevuotiaiden lasten väliseen pedagogiseen vuorovaikutukseen leikin sekä ohjatun toiminnan aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin silmänliikettä mittaavia laseja.
Varhaiskasvatuksen opettaja katsoo eri tavalla leikissä ja ohjatussa toiminnassa
Tulokset osoittavat, että opettaja käyttää katsettaan eri tavoin opettajajohtoisessa ohjatussa toiminnassa verrattuna lapsen ja opettajan yhteiseen, jaettuun leikkitilanteeseen. Ohjattu toiminta lisäsi opettajan katseen kohdistumista lapseen, kun taas leikissä opettajan katse liikkui enemmän lapsen ja leikissä käytettyjen lelujen välillä.
– Varhaiskasvatuksen opettaja käyttää katsettaan ympäristön havainnointiin, lapsen vuorovaikutusaloitteiden tunnistamiseen sekä niihin vastaamiseen. Katseella opettaja voi ilmaista kiinnostusta lapsen aloitetta kohtaan ja kannustaa lasta jatkamaan. Toisaalta katseellaan opettaja myös ohjaa lapsen huomiota takaisin toiminnan pariin, Isotalo kuvailee.
Erityisesti leikki tarjosi tilaa opettajan ja lapsen vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Lapsen aloitteet huomioivan vuorovaikutuksen kautta myös lapsen osallisuuden kokemus voi vahvistua. Tutkimuksen tulokset tarjoavat ymmärrystä varhaiskasvatuksen opettajan katseesta sekä sen suuntaamisesta pedagogisessa vuorovaikutuksessa varhaiskasvatuksen pedagogisissa ympäristöissä.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa opettajan katseen käyttäytymisestä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuskäytäntöjen kehittämisessä. Myös ohjattu toiminta on tärkeä osa varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaympäristöä.
– Tutkimus herättää pohtimaan, miten lapsen vuorovaikutusaloitteita voidaan tukea myös ohjatun toiminnan aikana ja miten opettaja voi käyttää katsettaan tukeakseen näitä, Isotalo sanoo.
Julkaisutiedot:
Alkuperäinen artikkeli ”Early Childhood Education and Care Teachers’ Gaze Behavior Across Pedagogical Episodes in Toddler Groups in Finland”on luettavissa aikakausjulkaisussa International Journal of Early Childhood: https://doi.org/10.1007/s13158-023-00387-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Isotalo, susanna.m.isotalo@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme