Opettajan katse tukee lapsen vuorovaikutusaloitteita varhaiskasvatuksessa
27.2.2024 12:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Opettajan ja lapsen välinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa. Pedagogisessa vuorovaikutuksessa opettajan katseella on tärkeä rooli, mutta varhaiskasvatuksen tutkimuksessa tämä on saanut toistaiseksi vähän huomiota.
Susanna Isotalon väitöskirjaan liittyvä osatutkimus keskittyi varhaiskasvatuksen opettajan ja alle kolmevuotiaiden lasten väliseen pedagogiseen vuorovaikutukseen leikin sekä ohjatun toiminnan aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin silmänliikettä mittaavia laseja.
Varhaiskasvatuksen opettaja katsoo eri tavalla leikissä ja ohjatussa toiminnassa
Tulokset osoittavat, että opettaja käyttää katsettaan eri tavoin opettajajohtoisessa ohjatussa toiminnassa verrattuna lapsen ja opettajan yhteiseen, jaettuun leikkitilanteeseen. Ohjattu toiminta lisäsi opettajan katseen kohdistumista lapseen, kun taas leikissä opettajan katse liikkui enemmän lapsen ja leikissä käytettyjen lelujen välillä.
– Varhaiskasvatuksen opettaja käyttää katsettaan ympäristön havainnointiin, lapsen vuorovaikutusaloitteiden tunnistamiseen sekä niihin vastaamiseen. Katseella opettaja voi ilmaista kiinnostusta lapsen aloitetta kohtaan ja kannustaa lasta jatkamaan. Toisaalta katseellaan opettaja myös ohjaa lapsen huomiota takaisin toiminnan pariin, Isotalo kuvailee.
Erityisesti leikki tarjosi tilaa opettajan ja lapsen vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Lapsen aloitteet huomioivan vuorovaikutuksen kautta myös lapsen osallisuuden kokemus voi vahvistua. Tutkimuksen tulokset tarjoavat ymmärrystä varhaiskasvatuksen opettajan katseesta sekä sen suuntaamisesta pedagogisessa vuorovaikutuksessa varhaiskasvatuksen pedagogisissa ympäristöissä.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa opettajan katseen käyttäytymisestä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuskäytäntöjen kehittämisessä. Myös ohjattu toiminta on tärkeä osa varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaympäristöä.
– Tutkimus herättää pohtimaan, miten lapsen vuorovaikutusaloitteita voidaan tukea myös ohjatun toiminnan aikana ja miten opettaja voi käyttää katsettaan tukeakseen näitä, Isotalo sanoo.
Julkaisutiedot:
Alkuperäinen artikkeli ”Early Childhood Education and Care Teachers’ Gaze Behavior Across Pedagogical Episodes in Toddler Groups in Finland”on luettavissa aikakausjulkaisussa International Journal of Early Childhood: https://doi.org/10.1007/s13158-023-00387-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Isotalo, susanna.m.isotalo@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme