Puu, funktionalisoitu muovi ja polyfenolit voivat rajoittaa viruksen leviämistä

Virukset aiheuttavat erilaisia sairauksia, joista osa on lieviä ja esiintyy kausiluontoisesti, kun taas toiset voivat levitä eri mantereille ja muuntua pandemioiksi. Kaikenlaiset virusepidemiat vaikuttavat yhteiskuntaan tavalla tai toisella. Virukset leviävät suorassa tai lähikontaktissa, mutta myös saastuneiden pintojen kautta. Huolimatta kasvonaamarien, käsihygienian, karanteenin, rokotusten ja pintojen desinfioinnin käyttöönotosta, SARS-COV-2:n havaittiin leviävän helposti ja se tartutti miljoonia ihmisiä.  

— Vaikka käytössämme on monia keinoja välttää virustartunta, tarvitsemme lisää tehokkaita virustentorjuntaratkaisuja, kertoo väitöskirjatutkija Sailee Shroff. 

Jotkut puulajit estävät viruksien lisääntymistä 

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin kuinka kauan virukset voivat säilyä yleisimmillä jokapäiväisessä elämässä käytetyillä pinnoilla, kuten puu- tai muovipinnoilla. Tutkimuksessa seulottiin myös joitakin luontopohjaisia yhdisteitä niiden antiviraalisen eli viruksien lisääntymistä estävien toimivuuden suhteen.  

— Havaitsimme, että eri puulajeilla — kuten männyllä, kuusella, koivulla, tammella, eukalyptuksella ja lepällä — esiintyi luonnostaan laajakirjoista antiviraalista aktiivisuutta, mutta niiden kyky heikentää sekä vaipallisia että vaipattomia viruksia vaihteli puulajeittain, kuvailee Shroff. 

Puun antiviraalinen teho liittyi osittain puun kykyyn sitoa virusta pinnalle, mutta myös puun uuteaineiden läsnäoloon.  

Pintojen käsittely vähensi viruksien tarttuvuutta 

Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin uuden pihkalla funktionalisoidun muovipinnan tehokkuutta koronaviruksia vastaan. Aktiivinen komponentti pihka vähensi nopeasti sekä kausiluonteisen ihmisen koronaviruksen OC43:n että SARS-CoV-2:n tarttuvuutta vuotamalla aktiivisesti hartsia muovista ja tekemällä viruksesta kyvyttömän jatkamaan infektiota soluihin sitoutumisen jälkeen.  

Tutkimuksessa myös osoitettiin, että tutkituilla polyfenoleilla on voimakas antiviraalinen aktiivisuus erilaisia enteroviruksia vastaan. Näiden polyfenolien tehokkuus kasvoi merkittävästi, kun ne funktionalisoitiin kultananopartikkelien pinnalle.  

— Antiviraalisen aktiivisuuden oletetaan liittyvän niiden kykyyn sitoutua useisiin viruksen kohtiin, mikä stabiloi viruksia ja estää niitä sitoutumasta soluihin ja infektoimasta niitä, Shroff tiivistää. 

Nämä havainnot korostavat puun, funktionalisoitujen muovipintojen ja polyfenolien mahdollisuuksia virusten leviämisen rajoittamiseen. Koska COVID-19-pandemia on edelleen käynnissä, on tärkeää jatkaa uusien tapojen etsimistä viruksen torjumiseksi ja sen leviämisen rajoittamiseksi yhteisössä. 

FM Sailee Shroffin väitöskirja "Virus persistence on surfaces: studies on nature-based solutions” tarkastetaan perjantaina 8.3.2024 klo 12 alkaen Ylistönrinteellä salissa Kem1. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tarja Sironen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Varpu Marjomäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Julkaisutiedot:  

Väitöskirja “Virus persistence on surfaces: studies on nature-based solutions” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9945-2